X
SULJE MAINOS
Kristi Raik työskenteli aimmin Ulkopoliittisessa instituutissa vanhempana tutkijana. Kuva vuodelta 2016 LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Tutkijalta suorat sanat EU:n turvallisuuspolitiikasta – ”nyt olemme toisenlaisessa ympäristössä”

Sotilaallisen puolustuksen tilanne Euroopassa on ”toistaiseksi melko hyvä ennen kaikkea Naton ansiosta”, korostaa Kristi Raik.

Venäjän voimapolitiikka sekä Naton ja EU:n rooli Itämeren turvallisuudessa pohdituttivat Upseeriliiton ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa tiistaina Helsingissä.

– Jos puhutaan Venäjästä ja siitä, mikä on tärkein asia, mitä tässä pitää seurata, voisin kiteyttää sen yhteen seikkaan. Ja se on Venäjän halukkuus ottaa riskejä. Sitä on tärkeämpi seurata kuin Venäjän fyysistä ja materiaalista valmiutta, koska sitä Venäjällä aina kuitenkin on riittävästi, katsoi johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta.

Viron ulkopoliittisen istituutin johtaja Kristi Raik arvioi paneelikeskustelun alustuksessaan, että sotilaallisen puolustuksen tilanne Euroopassa on ”toistaiseksi melko hyvä ennen kaikkea Naton ansiosta”:

– Naton strategisessa keskustelussa on hyvin selkeästi nähtävissä, että Naton fokus on palannut kollektiiviseen puolustukseen, alueelliseen maanpuolustukseen ja Venäjä on tässä hyvin tärkeä prioriteetti. Tämä lisää vakautta Itämeren alueella.

Raik otti kantaa eri puolilta Eurooppaa kuluviin näkemyksiin, ettei Yhdysvaltoihin voida enää luottaa entiseen tapaan Euroopan turvallisuuden takaajana.

– Itse olen vastannut siihen kysymyksellä, onko Baltian mailla syytä luottaa sen enempää eurooppalaisiin liittolaisiinsa, joiden kyky ja valmius Euroopan puolustamisessa on selkeästi rajallinen?

Vaikka vuosia on jo puhuttu siitä, että Yhdysvallat siirtää enemmän painopistettä Aasiaan, toistaiseksi Raikin mukaan ”mitään radikaalia ei ole tapahtunut”. Pidemmällä tähtäimellä hän ennakoi Yhdysvaltain strategisen painospisteen siirtymisen pois Euroopasta kuitenkin jatkuvan.

– On ilman muuta selvää, että vahvempaa Eurooppaa tarvitaan, ja Suomi on hyvin vahvasti sitä korostanut. On kuitenkin myönnettävä, että Euroopan yhtenäisyyden ja EU-maiden keskinäisen luottamuksen ja konkreettisten kyvykkyyksien vahvistaminen on tuskallisen hidas prosessi.

Raik arvioi, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on luotu ”toisenlaisena aikakautena, jolloin EU saattoi keskittyä normatiiviseen ja pehmeämpään valtaan ja pyrkiä olemaan se erilainen toimija, joka tekee selkeän irtioton voimapolitiikasta.”

– Tämä oli mahdollista silloin, kun Yhdysvaltain hegemonialle ja läntiselle poliittiselle järjestelmälle ei ollut vakavasti otettavia haastajia, mutta nyt olemme toisenlaisessa ympäristössä.

Raik pitää ongelmallisena myös sitä, että EU:n suunnitelmat ja toimet eivät kohdistu tasapainoisesti eri jäsenmaiden turvallisuushuoliin.

– EU:ssa keskitytään hyvin paljon eteläiseen suuntaan ja kriisinhallintaan. Samaan aikaan EU:n panos Itämeren turvallisuuteen on lähinnä epäsuora, konkreettisten toimien ja kyvykkyyksien vahvistamisen osalta hyvin rajallinen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt