Koronaviruksen synnystä luotuihin salaliittoteorioihin uskotaan, koska monimutkaisiin ilmiöihin ei jakseta etsiä oikeita selityksiä, uutisoi Yle.
– On paljon helpompaa päättää, mihin haluaa uskoa, ja sitten etsiä omaan makuun sopivat vastaukset, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Hän on tutkinut salaliittoteorioita Ranskan ja Yhdysvaltain viimeisimpien presidentinvaalien kontekstissa.
Salaliittoteorioihin uskovat näkevät itsensä osana jotain suurempaa. He voivat olla jopa ylpeitä siitä, etteivät usko kyseenalaistamatta kaikkea, mitä auktoriteetit heille kertovat.
– Tulee vähän sellainen valittu kansa -fiilis, Pyrhönen kuvailee.
Mutta vaikka salaliittoteorioita ei koronaviruksen kohdalla totena pitäisikään, voi tilanteen epävarmuus silti saada ihmisen suhtautumaan epäilevämmin viranomaistahoihin, poliitikkoihin tai mediaan.
– Valtamedian ja valtavirran kyseenalaistamisesta on tullut valtavirtaa, Pyrhönen sanoo.
Nykyään salaliittoteorioissa toistuu Pyrhösen mukaan usein muodossa tai toisessa jokin kolmesta teemasta. Ne ovat maahanmuutto, ilmastonmuutos ja suurvaltasuhteet. Koronaviruksen suhteen suosituimmat salaliittoteoriat ovat Ylen mukaan se, että virus on biologinen ase, hämäys tai sitä käytetään vakoiluun.
Salaliittoteoria voi Pyrhösen mukaan saada alkunsa pienestä asiasta, kuten uutisen jakamisesta saatetekstillä, joka suhtautuu kyseenalaistaen uutisen sisältöön. Sosiaalisen median aikakaudella hullutkin teoriat voivat leviävät nopeasti.
