Verkkouutiset

Venäjän suhtautuminen talvisotaan on muuttunut

Talvisodasta tai Viron miehityksestä ei sovi tutkijan mukaan nyky-Venäjällä enää puhua.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Presidentti Vladimir Putinin viehtymys historian uudelleen kirjoittamiseen yltää nimekkään venäläistutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan nykyään jo pakkomielteen tasolle. Erityisesti Putinia näyttää kiinnostavan toinen maailmansota.

– Putin välittää ennen kaikkea kahdesta asiasta. Yksi on natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välinen Molotov-Ribbentrop-sopimus, jonka läntiset historioitsijat ovat pitkään arvioineet pohjustaneen tietä toisen maailmansodan puhkeamiseen. Putinin mielestä Josif Stalinilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin solmia sopimus Saksan kanssa, Moskovan Carnegie-keskuksen ohjelmajohtajana toimiva Kolesnikov sanoo Foreign Affairs -lehdessä.

Hän toteaa Putinin myös katsovan, että Neuvostoliiton roolia natsi-Saksan kukistamisessa ei Venäjän ulkopuolella riittävästi arvosteta.

– Jos nämä olisivat yksityishenkilön näkemyksiä, muut voisivat vain yksinkertaisesti olla samaa tai eri mieltä. Kun valtion päämies painottaa niitä toistuvasti, niistä muodostuu kansallisen ideologinen dogmi. Turvallisuuspalveluiden ja autoritaarisen valtion näkökulmasta ne ovat käytännössä kehotus toimintaan, hän arvioi.

Talvisodasta kuuluu jälleen vaieta

Kriminalisoimalla tietyt historiantulkinnat Putin pyrkii Kolesnikovin mukaan ennen kaikkea vaientamaan ne venäläiset, jotka rohkenevat poiketa esimerkiksi Neuvostoliiton vaiheita koskevasta virallisesta narratiivista.

Kremlille kaikkein herkin teema on juuri toinen maailmansota, jonka venäläiset tuntevat ”suurena isänmaallisena sotana”.

– Siinä sodassa saavutettu voitto on yksi niistä harvoista jäljellä olevista siteistä, jotka pitävät Venäjän kansakuntaa koossa, ja se legitimoi Putinin hallinnon asemaa suurten ja voitokkaiden esi-isien perillisenä, Kolesnikov sanoo.

Samalla, kun tulkinnat toisesta maailmansodasta ovat yhä tiukemmin Kremlin kontrollissa, myös Stalin ja stalinismi ovat kokeneet vähintään epäsuoran maineenpalautuksen. Stalinia ei enää sovi kritisoida, koska samalla kyseenalaistettaisiin hänen roolinsa voitokkaana sotapäällikkönä.

– Tieteentekijät, kirjailijat ja suuri yleisö eivät enää tutki Stalinin Suomea vastaan vuonna 1939 käynnistämää talvisotaa. He eivät käsittele Stalinin Adolf Hitlerin kanssa harjoittamaa häpeämätöntä yhteistyötä, jonka puitteissa järjestettiin yhteisiä paraateja ja luovutettiin saksalaisia antifasisteja natsien käsiin, Kolesnikov toteaa.

Kiellettyihin aiheisiin kuuluvat hänen mukaansa nyt myös Baltian maiden miehityksen yksityiskohdat. Molotov-Ribbentrop-sopimukseen perustunut hyökkäys Puolaan ja yli 20[nbsp]000 puolalaisupseerin joukkomurha Katynissa.

Kolesnikov arvioi Putinin yksinkertaistavan ja mytologisoivan historiaa tavalla, jonka seurauksena yhä harvempi venäläinen uskaltaa edes etsiä totuutta menneistä tapahtumista. Vallitsevaa ilmapiiriä kuvaa hyvin se, että jopa Stalinin ajan rikoksia selvitellyt arvostettu Memorial-kansalaisjärjestö on äskettäin luokiteltu ”ulkomaiseksi agentiksi”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)