Presidentti Vladimir Putin on johtanut Venäjää yhä autoritaarisemmin ottein jo kahden vuosikymmenen ajan, mutta Euroopan unionilta puuttuu brittitutkija Ian Bondin mukaan edelleen menestyksellinen tapa vastata hänen aggressiivisiin toimiinsa.
– Putin ei arvosta heikkoutta. Silti EU käsittelee jokaista törkeää tekoa yksittäisenä, vain lievien pakotteiden ja pikaisen synninpäästön arvoisena eikä käyttäytymismallina, johon tulisi reagoida voimakkaammin joka kerta, Centre for European Reform -ajatushautomossa työskentelevä Bond sanoo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
Vaikka oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi yritettiin elokuussa 2020 murhata Venäjällä eikä jonkin läntisen kaupungin kaduilla, se ei Bondin mielestä millään tavoin lievennä teon tuomittavuutta. Siksi myös EU:n reaktion olisi pitänyt olla jyrkempi.
– Kemiallisten aseiden käyttö on kauhistuttava rikos, tapahtuipa se missä tahansa. Entistä vakoojaa Sergei Skripalia vastaan Britanniassa vuonna 2018 tehdyn myrkkyiskun jälkeen useimmat EU-maat karkottivat Venäjän vakoojia. Se ei nähtävästi riittänyt pidättelemään Putinia, hän toteaa.
Navalnyin myrkytysyritykseen EU on toistaiseksi vastannut vain kohdistamalla pakotteita muutamaan venäläiseen virkamieheen ja pyytämällä, että Kemiallisten aseiden kieltojärjestö ryhtyisi selvittämään Venäjän novitšok-hermomyrkkyohjelmaa.
– Sekään ei saa Putinia anelemaan armoa, kommentoi Bond.
Hänen mukaansa EU:lla on taipumus aliarvioida kykyään vaikuttaa Venäjän käyttäytymiseen.
– Venäjän talous on sen varassa, että eurooppalaiset ostavat sen hiilivetyjä ja myyvät tavaroita ja palveluita – myös finanssipalveluita venäläiseliitille. Euroopan ei pitäisi kaihtaa tämän vipuvoiman hyödyntämistä.
Navalnyin vangitseminen testaa EU:ta
Vuonna 2016 tehdyn Suomen Nato-selvityksen laadintaankin osallistunut ranskalaisasiantuntija François Heisbourg pitää epätodennäköisenä, että kovinkaan ulkoinen paine saisi Kremliä suostumaan Navalnyin salamurhahankkeen kansainväliseen tutkintaan.
– Juuri siksi, että Putinin vallan vertikaali on suoraan osallinen kansainvälisesti kielletyllä hermomyrkyllä toteutettuun murhayritykseen, Venäjän presidentti ei voi sallia tutkintaa edes vesitetyssä muodossa, Heisbourg sanoo.
Jos EU haluaa, että Venäjä joutuu aidosti maksamaan murhayrityksestä, painetta on hänen mukaansa lisättävä sitä mukaa kuin uutta ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa paljastuu.
– Kuten vuonna 2014 Venäjän hyökättyä Krimille ja Donbassiin, myös nyt Saksan kanta vaikuttaa keskeisesti EU-tason yhteisymmärryksen saavuttamiseen. Venäjän viranomaisten päätös määrätä Navalnyi kuukauden ajaksi vankeuteen vaikuttaa olevan kalibroitu sen testaamiseksi, tapahtuuko niin vai ei, hän toteaa.
