Presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt määrätietoisesti palauttamaan entisiä neuvostotasavaltoja Moskovan mahdollisimman tiukkaan kontrolliin. Valko-Venäjän ja Kirgisian viimeaikaiset tapahtumat ovat ukrainalaistutkija Maksim Skriptšenkon mukaan tuorein osoitus Putinin suuren mission epäonnistumisesta.
Sen sijaan, että Venäjä olisi onnistunut pakottamaan entiset neuvostotasavallat yksi toisensa jälkeen takaisin valtapiiriinsä, niissä on hänen mukaansa koettu suoranainen ”värivallankumousten paraati”, johon on usein liittynyt selvä Putinin hallintoa vastustava vivahde.
Skriptšenko uskoo Georgian, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Kirgisian olevan vasta alkusoittoa sille, mitä on odotettavissa.
– Kansakunnat, jotka olivat osa Neuvostoliittoa, ovat maistaneet täysimääräisesti ystävyyttä ja kumppanuutta Venäjän kanssa ja jo kauan sitten käsittäneet, mitä se todellisuudessa merkitsee, Skriptšenko kirjoittaa Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) julkaisemassa artikkelissa.
– Ne, jotka asioivat Moskovan kanssa ja saavat Kremliltä lupauksia – jopa takuita – vakauden takaamisesta ja teollisista investoinneista, kohtaavat usein kriisejä ja hävitystä. Ainoa asia, jota Venäjän viranomaiset tarvitsevat, on entisten neuvostotasavaltojen mikromanageeraus ja maksimaalinen heikentäminen (jotta ne olisivat kyvyttömiä puolustamaan itsemääräämisoikeuttaan). Odotus on, että ne liittyvät yhteen ”vahvan ja veljellisen” Venäjän ympärille, Skriptšenko toteaa.
Vallankumoukset etenevät
Valko-Venäjällä Putin ei aio Skriptšenkon mukaan missään nimessä pelastaa diktaattori Aljaksandr Lukašenkaa, vaikka on hänen tuekseen tässä vaiheessa asettunutkin. Kremlin tosiasiallisena tavoitteena on hänen mukaansa edelleen vain Valko-Venäjän sulauttaminen osaksi Venäjän johtamaa unionia.
Kuten Valko-Venäjällä, myöskään Kirgisiassa nykyhallinnon vastaiset protestit eivät ole kovin koordinoituja eikä niillä ole yksiselitteistä johtajaa. Molemmissa maissa ”vallankumousten paraati” kuitenkin etenee Skriptšenkon mielestä vääjäämättä.
– Se ei tarkoita yksinomaan muutoksia maissa itsessään, vaan myös Kremlin etupiirin heikentymistä ja osoitusta siitä, että venäläiset eivät voi enää pitää kiinni siitä, mikä viime vuosisadalla pyöri Moskovan ympärillä, hän sanoo.
Vladimir Putinin Venäjää Skriptšenko vertaa antiikin Rhodoksen kolossiin: sen varjo on valtava, mutta rakennelma itsessään on horjuva ja epävakaa.
– Yksi asia on kuitenkin selvä: jokainen yritys etupiirin ”jälleenyhdistämiseen” ja säilyttämiseen tuo lähemmäs vahvan muutoksen tuulen, joka aikanaan romahduttaa tämän rakennelman – siis Putinin hallinnon, hän ennustaa.
