Vuodesta 2012 lähtien Ruotsista on arvioiden mukaan lähtenyt 300 henkilöä Irakiin tai Syyriaan taistelemaan islamistiryhmien, muun muassa terroristijärjestö Isisin riveihin. Heistä vähintään 50 arvioidaan kuolleen ja noin 150 palanneen takaisin Ruotsiin.
Vuonna 2016 supolla oli tiedossaan reilu 70 sellaista henkilöä, jotka olivat matkustaneet Suomesta Isisin riveihin. Tuolloin heistä noin 20 oli palannut takaisin.
SVT:n mukaan Ruotsin kunnat tietävät huonosti näistä ”paluumuuttajista”. Kuntien välillä on myös eroja sen suhteen, miten islamistijärjestöistä palanneisiin suhtaudutaan.
Tukholmassa palaajien odotetaan ilmoittautuvan itse viranomaisille. Göteborgissa sosiaalityöntekijät etsivät näitä henkilöitä. SVT:lle vastanneet kunnat kertovat tunnistaneensa enimmillään 16 aikuista ja 10 lasta.
Terrorismin tutkija Magnus Ranstorpin mukaan Tukholman alueella vallitsee ”syvä hiljaisuuden kulttuuri”, jossa ihmisiä elää eristyksissä ilman viranomaiskontakteja.
Hän sanoo Ruotsissa olevan puutteita paitsi terrorismiin syyllistyneiden asettamisesta syytteeseen että mahdollisuuksissa löytää radikalisoituneita henkilöitä. Ranstorp perää vastuuta poliitikoilta.
− Tämä matala profiili on suojaamaton, ja uskon historian tulevan erittäin vaikeaksi niille, jotka eivät tehneet päätöksiä ajoissa, Ranstorp sanoo.
Vaikka kunnat aktivoituisivatkin asiassa, se ei hänen mukaansa riitä. Ruotsi tarvitsee Ranstorpin mukaan kokonaisratkaisun löytääkseen Syyriasta ja Irakista palanneet taistelijat. Tässä on hänen mielestään onnistuttu muun muassa Tanskassa.
− Sodasta palaavat ovat täysin rikki. He ovat joko syyllistyneet sotarikoksiin tai ovat niiden uhreja. Takaisin palattuaan heidän kynnyksensä väkivaltaan on täysin erilainen. Tämä tekee heistä erittäin vaarallisia, Ranstorp sanoo.
