Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkady Moshes sanoo, että Moskova ei ole saavuttanut geopoliittisia päämääriään, ja Ukrainan kansantasavalloiksi julistautuneiden Donetskin ja Luhanskin alueiden odotukset eroavat valtavasti siitä, mitä alueille on luvattu.
– Kiova ei puolestaan voi hyväksyä jäätynyttä konfliktia, jossa kapinallisten hallussa olevia alueita kohdeltaisiin Ukrainan Transnistriana. Näissä olosuhteissa lännen tulisi lisätä osallistumistaan Ukrainassa, Moshes kehottaa FIIA Comment-kirjoituksessaan.
Hänen mukaansa Ukrainasta irtautunut kokonaisuus, joka kattaa vain osan Donetskin ja Luhanskin alueista, ei ole yhtä kuin Ukrainan jako. Tilanne on vielä kaukana voimakkaasta Novorossijasta, joka ulottuisi Harkovasta Odessaan.
– Käytännöllisesti katsottuna nykyinen tulitauko ei auta Venäjää muodostamaan maayhteyttä Krimille. Niemimaa saa suurimman osan vesi- ja energiavaroistaan Manner-Ukrainasta tai sen kautta ja pysyy riippuvaisena Kiovan hyvästä tahdosta siihen saakka, kunnes Kertšinsalmen ylittävä silta on saatu rakennetuksi.
Moshes toteaa, että Venäjälle on lyhyellä aikavälillä tuskallista myös se, että tulitauko ei merkitse Venäjän ja Ukrainan välisen sotilasteollisen yhteistyön jatkumista.
Kiova ei voi hyväksyä jäätynyttä konfliktia
Ukrainan kansantasavalloiksi julistautuneiden Donetskin ja Luhanskin alueiden odotukset eroavat valtavasti siitä, mitä alueille on luvattu. Alueet ovat todenneet aikovansa edetä kohti itsenäisyyttä.
Minskin pöytäkirjan kohta 3 puolestaan velvoittaa Ukrainan säätämään lain vain väliaikaisen alueellisen hallinnon määräämisestä tietyille Donbassin alueille.
Moshes arvioi, että Kiova ei puolestaan voi hyväksyä jäätynyttä konfliktia, jossa kapinallisten hallussa olevia alueita kohdeltaisiin Ukrainan Transnistriana.
– Todennäköisesti Kiovassa ei pidetä löyhän valtioliiton muodostamista edes vaihtoehtona. Ukrainan hallinto ei anna Donbassille de facto veto-oikeutta ulkopoliittisiin päätöksiin eikä millekään kansantasavallalle laillista oikeutta ulkomaankauppaan, hän sanoo.
– Päinvastoin, jos Ukrainalle avautuisi läntisen integraation mahdollisuus ilman Donbassia, Kiova todennäköisesti jopa tunnustaisi alueiden itsenäisyyden. Diplomaattisen neuvottelemisen mahdollisuudet ovat siis tässä melko rajalliset, Moshes toteaa.
Hänen mukaansa Kiova varmasti ilomielin jättäisi alueiden taloudellisen tukemisen ja jälleenrakentamisen Moskovan harteille ja tuskin osoittaisi aikeita maksaa Donetskin ja Luhanskin teollisuuden käyttämästä energiasta.
– Kaikesta tästä voi päätellä, että vihollisuudet alkanevat uudelleen ja että odotettavissa on uusia yrityksiä horjuttaa Ukrainan muita osia ja lisätä osia Novorossijaan.
Alkaa pian
Tämä on Moshesin mielestä todennäköisesti odotettavissa pian, sillä nykyisen analyysin valossa Venäjän talous on ajautumassa kasvaviin ongelmiin, kohdisti länsi siihen uusia pakotteita tai ei.
– Siksi Kremlillä tuskin on muutaman vuoden päästä varaa siihen, mihin sillä on varaa vielä toistaiseksi.
Moshesin mukaan konfliktin leimahtaminen uudelleen tai jopa laajamittainen Venäjän ja Ukrainan sota voidaan välttää, jos konfliktin kansainvälinen konteksti edelleen muuttuu ja vaikuttaa osapuolten laskelmiin.
– Näissä olosuhteissa lännen tulisi lisätä osallistumistaan Ukrainassa, hän opastaa.
Tutkijan mielestä lännen kyvyttömyys auttaa tärkeää kumppaniaan säilyttämään alueellinen koskemattomuutensa oli kova isku lännen ulkopoliittiselle uskottavuudelle.
– Sen kansainvälinen maine riippuu nyt siitä, miten Ukrainassa onnistutaan. Kysymykseen lännen sotilaallisesta tuesta Ukrainalle täytyy vastata vilpittömästi ja viipymättä. On totta, että Donbassin konfliktiin ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua. Mutta totta on myös, että osoittaakseen tämän muille Ukrainan tulee rakentaa uskottava, tavanomainen pelotevaikutus.
– Sotilaallisesti heikko Ukraina on houkutteleva kohde ulkoiselle painostukselle, ja kiusaus käyttää sotaa ensisijaisena keinona varmistamaan Ukrainan tulevat poliittiset myönnytykset on suuri, Arkady Moshes toteaa.
