Suomessa on tutkimusten mukaan noin miljoona ihmistä, jotka eivät välttämättä missään tapauksessa ottaisi koronavirusrokotetta, kertoo Helsingin Sanomat. Heillä rokotevastaisuuteen liittyy ideologista tai uskonnollista ajattelua. Tai syvää valtiovastaisuutta. HS:n mukaan rokotekannastaan epävarmoja tai selkeästi kielteisiä suomalaisia on lapsineen yhteensä noin 2–2,4 miljoonaa.
– Aika ison kansanryhmän kohdalla täytyy ehkä tehdä jotain toimenpiteitä, sanoo rokotekriittisyyttä tutkiva Tampereen yliopiston tutkija Pia Vuolanto.
– Tämä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Se täytyy ottaa huomioon, Vuolanto jatkaa.
Ihmisiä voidaan jaotella kolmeen pääryhmään heidän suhtatumisensa mukaan. Rokotevastaiset, rokotekriittiset ja rokote-epäröivät.
Rokotevastaisuus on jyrkin asenne. Heitä on HS:n mukaan viisi prosenttia kansasta. Rokotekriittisillä taas on laajoja epäilyksiä rokotteiden turvallisuutta, sivuvaikutuksia ja viranomaisia kohtaan. Kolmannen ryhmän eli rokote-epäröivien pääkysymys liittyy siihen, ovatko ennätysnopeasti kehitetyt rokotteet varmasti turvallisia.
Jyrkän rokotevastaisiin ihmisiin valtion voi olla vaikea vaikuttaa. Sen sijaan rokotekriittisten ihmisten suhtatumiseen valistuksella ja tiedon lisääntymisellä voi olla vaikutusta.
