Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) energia- ja ilmastopolitiikan johtava tutkija Marita Laukkanen on perannut hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset.
Laukkanen toteaa, että teollisuuden sähköveron lasku matalimmalle EU:n sallimalle tasolle on ennen kaikkea teollisuuspoliittinen toimi, joka osaltaan parantaa teollisuuden kustannuskilpailukykyä.
– Ilmastopäästöihin yksin teollisuuden sähköveron laskulla ei mallilaskelmien perustella ole kuin vähäinen vaikutus, Marita Laukkanen kirjoittaa Twitterissä.
Energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan neljän vuoden siirtymäajalla. Teollisuuden omissa kattiloissaan käyttämistä fossiilisista polttoaineista peritään nyt CO2-veroa, mutta veroista palautetaan keskimäärin 70 prosenttia.
– Nähtäväksi jää, miten muutos lopulta kiteytyy lakiin ja ohjaa teollisuuden polttoainevalintoja. Toisaalta sähköveron laskun myötä CO2-verojen keskimääräinen palautusprosentti luultavasti tippuu nykyisestä 70 prosentista, ellei lakiin kirjata uusia verohuojennuksia siirtymäajalle, Laukkanen kirjoittaa.
Lattiahintamekanismin yksityiskohdat sopimatta
Lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään 105 miljoonalla eurolla.
– Turpeelle tulee lattiahinta, mutta tämänkin muutoksen osalta yksityiskohdat jäivät myöhemmin päätettäviksi. Vaikutus ilmastopäästöihin riippuu siitä, mille tasolle lattiahinta asetetaan.
Lattiahinta sitoo veron EU:n päästöoikeuden hintaan: päästöoikeuden hinta ja vero muodostavat yhdessä lattiahinnan.
– Sellaisista yksityiskohdista pitää vielä päästä sopuun kuin, mikä on ilmaisjaon kautta saadun päästöoikeuden hinta ja vaihteleeko vero laitoksittain ilmaisjaon mukaisesti, Laukkanen toteaa.
Muuttuuko vain päästökauppakompensaation nimi?
Päästökauppakompensaation tilalle tulee teollisuuden sähköistämisen tuki.
– Päästökauppakompensaatiolla ei varsinaisesti ole yhteyttä päästöihin. Muutoksen vaikutukset ilmastopäästöihin riippuvat siitä, miten uusi tuki muotoillaan.
Laukkanen pohtii, suunnataanko uusi tuki fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien teollisuusprosessien sähköistämiseen ja teollisuuden oman fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon korvaamiseen ostosähköllä.
– Vai perustuuko päästökauppakompensaation korvaava tuki edelleen laitoksen kymmenen vuoden takaiseen sähkönkulutukseen, kuten nykyinen päästökauppakompensaatio, ja vain nimi muuttuu? Elinkeinoministerin mukaan kyseessä on vain nimenmuutos, Laukkanen toteaa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoivat Twitterissä, että päästökauppakompensaatio jatkuu teollisuuden sähköistämistukena ja vain tuen nimi muuttuu.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) puolestaan kiisti, että kyseessä olisi pelkkä nimenmuutos.
– Pelkän nimen lisäksi muuttuu myös sisältö. Jatkossa tuetaan ilmastotekoja, ei energiankäyttöä, Krista Mikkonen kirjoitti Twitterissä.
Mikkosen mukaan uudella tuella autetaan teollisuuden sähköistämistä, energiatehokkuutta, päästöjen vähentämistä ja tuotannon hiilineutraalisuutta. Tuen myöntämisperusteet ovat Mikkosen mukaan toiset kun lakkautettavan päästökauppakompensaation.
Henkilöliikenteen sähköistyminen vaatii lisää toimia
Lisäksi hallitus päätti, että työsuhdeautoina käytettävien täyssähköautojen verotus kevenee ja latauksesta tulee verovapaa etu.
Laukkanen arvioi, että tämä saattaa osaltaan tukea autokannan sähköistymistä ja tuoda sähköautoja useamman ulottuville, kun työsuhdeautot päätyvät verrattain nopeasti käytettyjen autojen markkinoille.
– Henkilöliikenteen sähköistyminen liikenteen 2030-päästövähennystavoitteen mukaisesti tarvinnee kuitenkin vielä pitkän liudan muita toimia, Laukkanen toteaa.
Ilmastopäästöihin yksin teollisuuden sähköveron laskulla ei mallilaskelmien perustella ole kuin vähäinen vaikutus. 2/n
— Marita Laukkanen (@MaritaLaukkanen) September 17, 2020
3. Lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy 105 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman kirjausten mukainen veronkorotus, joka voidaan toteuttaa monella eri tavalla. 5/n
— Marita Laukkanen (@MaritaLaukkanen) September 17, 2020
Lattiahinta sitoo veron EU:n päästöoikeuden hintaan: päästöoikeuden hinta + vero = lattiahinta. Sellaisista yksityiskohdista pitää vielä päästä sopuun kuin mikä on ilmaisjaon kautta saadun päästöoikeuden hinta ja vaihteleeko vero laitoksittain ilmaisjaon mukaisesti. 7/n
— Marita Laukkanen (@MaritaLaukkanen) September 17, 2020
Suunnataanko uusi tuki fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien teollisuusprosessien sähköistämiseen ja teollisuuden oman fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon korvaamiseen ostosähköllä? 9/n
— Marita Laukkanen (@MaritaLaukkanen) September 17, 2020
Kyseessä ei ole vain nimenmuutos. Tuen saaminen vaatii ilmastotekoja esim. energiatehokkuuden parantaminen, päästövähennystoimia, fossiilisista luopuminen, prosessien sähköistäminen.
— Krista Mikkonen (@MikkonenKrista) September 17, 2020
Henkilöliikenteen sähköistyminen liikenteen 2030-päästövähennystavoitteen mukaisesti tarvinnee kuitenkin vielä pitkän liudan muita toimia. 12/12
— Marita Laukkanen (@MaritaLaukkanen) September 17, 2020
