Tanskan kovat otteet ja tiukka jengilainsäädäntö on ruotsalaisessa keskustelussa usein nostettu malliksi, jota Ruotsinkin pitäisi seurata lisääntynyttä jengirikollisuutta torjuttaessa. Tanskassa on rangaistusten tiukentamisen lisäksi muun muassa annettu poliisille oikeus tehdä tietyillä alueilla henkilötarkastuksia myös tapauksissa, joissa henkilöön ei kohdistu rikosepäilyä.
Tanskan poliisin mukaan uudesta lainsäädännöstä on ollut hyötyä jengirikollisuuden aisoihin saamisessa. Jengiläisten määrä on Tanskassa saatu viime vuosien aikana laskuun, mutta asiantuntijat suhtautuvat poliisin näkemykseen kuitenkin varauksella, uutisoi SVT.
Ruotsissa työskentelevän tanskalaisen kriminologi David Sausdalin mukaan kovat toimet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.
– Mikään tutkimus ei viittaa siihen, että jengilait olisivat tämän takana. Päinvastoin, kollegani sanovat että he eivät huomaa mitään korrelaatiota lakien ja jengirikollisuuden välillä.
– Tiedämme, että sosiaaliset panostukset, kuten toimet kouluissa, sosiaalipuolella ja asuinalueilla, toimivat. Nämä ovat usein varsin menestykksekäitä, Sausdal kertoo.
Tanskassa pehmeät toimet otettiin käyttöön Ruotsia aikaisemmin, kriminologi arvioi, ja tässä piilee maiden välinen suuri ero.
Väkivaltarikosten ja ammuskelujen suhteen ei Tanskassa ole havaittu laskevaa trendiä, Sausdal muistuttaa.
– Jengiläisten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut aika paljon. Mutta jäljelle jäänyt jengirikollisuus on pahentunut. Jengeihin jääneet ovat väkivaltakeskeisempiä, hän sanoo.
