Kun strateginen kilpailu on viime vuosina kiristynyt yhä kiivaammassa tahdissa, läntinen puolustusliitto Nato ja sen tärkeimmät eurooppalaiset jäsenvaltiot Britannia, Ranska ja Saksa ovat tuoreen amerikkalaisraportin mukaan syventäneet turvallisuusyhteistyötään Japanin kanssa.
Japanilla on monta syytä vaalia turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä siteitään Eurooppaan, ajatushautomo Randin tutkija Jeffrey Hornung sanoo.
Taustalla vaikuttavat hänen mukaansa pyrkimys sääntöperusteisen kansainvälisen järjestelmän säilyttämiseen ja Yhdysvaltojen tukemiseen sekä halu vahvistaa operatiivista osaamista ja edellytyksiä puolustusteolliseen yhteistyöhön. Japani myös toivoisi, että Eurooppa kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota sille tärkeisiin Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen turvallisuushaasteisiin.
– Japani on Naton pitkäaikaisin ei-eurooppalainen kumppani, mutta kumppanuussuhde on suhteellisen tuore. Kylmän sodan aikana Nato ja Japani kohtasivat samankaltaisia haasteita omissa maailmankolkissaan, Hornung muistuttaa.
Vaikka Japanin ja Naton intressit olivat jo kylmän sodan aikana monilta osin yhtenevät, suoranaiseen kumppanuussuhteeseen syntyi hänen mukaansa edellytykset Berliinin muurin murruttua, ja vasta syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen yhteistyö on alkanut saada konkreettista sisältöä ja systemaattisia muotoja.
Venäjän kahdet kasvot
Viime vuosien kansainvälinen kehitys on ollut Hornungin mukaan omiaan korostamaan Japanin sekä Naton ja sen keskeisten eurooppalaisten jäsenten yhteistä sitoutumista vallitsevan maailmanjärjestyksen puolustamiseen. Keskinäisen turvallisuusyhteistyön vahvistamisesta on siten tullut prioriteetti. Se, että näkemykset Kiinan muodostamasta uhasta ovat lähentyneet, on hänen mukaansa osaltaan madaltanut kynnystä yhteistyöhön.
– Eurooppalaiset valtiot ja Nato jakavat yhä laajemmin Japanin huolen sekä Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen että Euroopan itsensä osalta. Euroopan linja ei enää painota taloussuhteiden ensisijaisuutta, vaan suhtautuu aiempaa varovaisemmin kiinalaisiin investointeihin ja kriittisemmin Kiinan käyttäytymiseen, joka uhkaa kansainvälistä järjestelmää, normeja ja alueellisia intressejä, Hornung samoin.
Suhtautumisessa Venäjään painotuserot ovat hänen mukaansa kuitenkin edelleen selviä.
– Britannia, Ranska, Saksa ja Nato pitävät Venäjää kansainvälisten lakien ja normien vakavana loukkaajana ja suurimpana uhkana, joka vaatii huomiota. Japani ei näytä suhtautuvan Moskovaan samoin, hän toteaa.
Japani tiedostaa hänen mukaansa kyllä, miten aggressiivisesti Venäjä Euroopassa toimii, mutta sen omakohtaiset kokemukset eivät ole yhtä hälyttäviä.
– Kun tarkastellaan Venäjän toimia Intian valtameren ja Tyynenmeren alueella, Japani ei näe uhkaavaa ”eurooppalaista Venäjää”, joka loukkaa kansainvälisiä sääntöjä ja periaatteita. Se näkee ”aasialaisen Venäjän”, joka ei ole alueellisesti merkittävä toimija.
