Verkkolehti EUObserver julkaisi tällä viikolla ääninauhan, joka osoittaa Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan määränneen maansa turvallisuuspalvelun KGB:n murhaamaan hallintonsa ulkomailla oleskelevia vastustajia. Verkkouutiset raportoi ilmi tulleesta salamurhahankkeesta tässä.
Nimekkään brittiläisen Venäjä-asiantuntijan, professori Mark Galeottin mukaan äänite ja muu EUObserverin haltuunsa saama aineisto paljastaa murhahankkeen yksityiskohtien ohella myös Valko-Venäjän KGB:n huonot suhteet Venäjän turvallisuuselimiin.
– Lännessä on väitelty pitkään siitä, kuinka pitkälle Valko-Venäjän KGB on integroitu vastaaviin venäläisiin organisaatioihin. Toisten mielestä se on käytännössä ollut paikallinen sivuosasto, toisten mielestä taas erillinen ja usein vihamielinenkin palvelu, Galeotti toteaa alankomaalaisessa Raam op Rusland –verkkojulkaisussa.
Lukašenka on pyrkinyt hänen mukaansa säilyttämään mahdollisimman suuren toimintavapauden suhteessa Kremliin ja huolehtimaan siitä, että Venäjä ei pystyisi soluttautumaan Valko-Venäjälle samaan tapaan kuin Ukrainaan ennen vuoden 2014 tapahtumia.
– Valko-Venäjän KGB:n vastatiedustelutoimintojen pääosaston (GUKD) keskeisenä tehtävänä onkin väitetysti ollut ehkäistä Venäjän soluttautumista. Pinnalla on ollut sydämellisyyttä ja yhteistyötä, mutta käytännössä suhde on ollut paljon jännitteisempi, hän sanoo.
Tämä näkyy hänen mukaansa muun muassa siinä, että KGB näyttää lähettäneen omat asiamiehensä varjostamaan Moskovassa oleskellutta ja sittemmin murhattua valkovenäläistoimittaja Pavel Sheremetiä sen sijaan, että olisi pyytänyt virka-apua Venäjän turvallisuuspalvelulta.
Salamurhat saattavat jatkua
Salamurhahankkeesta ääninauhalla puhunutta KGB:n entistä johtajaa Vadim Zaitsevia on luonnehdittu mieheksi, joka teki turvallisuuspalvelusta keskeisen Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja demokraattista oppositiota sortavan elimen.
Nykyisin KGB:tä johtaa entinen laskuvarjo- ja rajajoukkojen upseeri Ivan Tertel, joka on ollut EU:n pakotelistalla vuodesta 2012 alkaen. Vaikka Tertel on Galeottin mukaan Kremlin silmissä hieman edeltäjiään siedettävämpi, hänellä oli keskeinen rooli Lukašenkan haastaneen venäjämielisen Viktor Babarikon pelaamisessa ulos presidentinvaaleista.
– Toisin sanoen – vaikka tilanteen realiteetit ovat nyt jokseenkin muuttuneet – Valko-Venäjän KGB on yhä hyvin selvästi erillään Venäjän turvallisuuspalveluista. Kun Lukašenka pyrkii nähtävästi palauttamaan toimintavapautensa, suhde muuttunee jännitteisemmäksi jälleen, Galeotti arvioi.
– Seuraus on se, että jos Valko-Venäjän KGB jatkaa operointia ulkomailla, se nojaa omiin voimavaroihinsa sen sijaan, että voisi turvautua Venäjän laajempiin ja kokeneempiin resursseihin, hän toteaa.
Valko-Venäjän KGB:n salaisiin operaatioihin erikoistunutta erikoisyksikköä ollaan hänen mukaansa mahdollisesti organisoimassa uudelleen Venäjän ulkomaantiedustelun (SVR) Zaslon-joukkojen mallin mukaisesti. Jos niin tapahtuu, oppositiotoimijoiden salamurhia ulkomailla lienee tarkoitus toteuttaa myös jatkossa.
