Monet asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkenemisestä oikeusapu-uudistuksen yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus on ilmaissut, että avustajan läsnäolo puhuttelussa lisäisi olennaisten asioiden käsittelyn todennäköisyyttä.
Esko Revon mukaan muutos ei ole tarkoittanut sitä, että Maahanmuuttoviraston päätöksiä kumottaisiin enemmän.
– Siitä ei ole tutkittua tietoa. Oikeusapu-uudistus ei vaikuttanut millään tavalla puhutteluun. Tällä muutoksella ei ole ollut meidän käsittelyymme mitään vaikutusta, Repo toteaa Lappeenrannan Sanomille.
Hän ei myöskään usko, että kristinuskoon kääntyvien turvapaikanhakijoiden määrällinen kasvu johtuisi oikeusapu-uudistuksesta.
– Hakijan puhuttelussa käydään läpi kaikki perusteet. Kuolemaksenikaan en ymmärrä, miksei se tule mieleen. Että hänellä pitäisi olla juristi muistuttamassa, että kerro uskonnosta, Repo sanoo.
Islamista luopuvia, Revon mukaan erityisesti irakilaisia ja afganistanilaisia turvapaikanhakijoita koskevan ilmiön hän näkee koko Pohjoismaat kattavana, vaikkakin vahvimmin Suomessa.
– Minun näkemykseni on se, että kun tällainen asia tulee kielteisen päätöksen jälkeen valitusvaiheessa hakijalla esille, niin se on laajempi ilmiö mikä siinä on taustalla. Että yhtäkkiä kääntyykin kristinuskoon. Sitten vaan uutta hakemusta peliin.
Riski siitä, että kristinuskoon kääntynyt turvapaikanhakija joutuisi vainotuksi uskonnon takia palatessaan kotimaahansa, on laissa säädetty peruste turvapaikan saamiselle. Uskonto ei kuitenkaan ole Suomessa automaattisesti peruste saada turvapaikka.
– Tämä on tutkittava erittäin tarkkaan, kun henkilö käy pitkän prosessin ja uskonto tuleekin ilmi niin myöhään. Uskottavuutta pitää siinä vaiheessa arvioida tarkkaan kokonaisuudessaan, Repo sanoo.
