Antibioottiresistenssi lisääntyy nopeasti ja uhkaa terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. LEHTIKUVA/MARJA AIRIO

Turvapaikkaa hakevilla superbakteereja

Lähes joka toinen HUSin sairaaloissa hoidettu turvapaikanhakija kantaa monille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria.

Suolistobakteerien osalta tilanne on jotakuinkin sama kuin suomalaisilla tropiikin matkailijoilla.

Antibioottiresistenssi lisääntyy nopeasti ja uhkaa terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Erityisen nopeasti tilanne on heikentynyt huonon hygienian alueilla tropiikissa, missä antibiootteja käytetään suuria määriä.

Trooppisilla alueilla matkailleista 20–70 prosenttia kantaa palatessaan monille antibiooteille vastustuskykyisiä suolistobakteereja, eli ns. superbakteereja. Tavallisimmin nämä ovat ESBL-kolibakteereja.

Professori Anu Kanteleen mukaan yleensä tällaiset ikävät matkatuliaiset katoavat muutamassa kuukaudessa itsestään, ilman että tartunnan saanut niitä edes huomaa. Mutta jos huonosti käy, bakteerit pääsevät aiheuttamaan infektion, jonka hoitaminen on tavanomaista vaikeampaa.

Useimmat Suomeen tulevista pakolaisista ovat kotoisin maista, joissa näitä bakteereita kantaa suurempi osa väestöstä kuin meillä. Pakolaisten moniresistenttejä bakteereja ja niiden aiheuttamia infektioita on toistaiseksi tutkittu vain vähän.

Professori Kanteleen johdolla HUSin sairaaloissa tehty tutkimus selvitti monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja turvapaikanhakija- ja pakolaispotilailla, joita hoidettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010–2017. Kaikkiaan 447 potilaasta suurin osa oli kotoisin Irakista (46,5 %), Afganistanista (10,3 %), Syyriasta (9,6 %) ja Somaliasta (6,9 %).

Moniresistenttejä bakteereja löydettiin lähes puolelta potilaista (45 %), yleisimmin suoliston ESBL-bakteereja (33 %) tai ihon MRSA-bakteereja (21 %). Joka kymmenennellä havaittiin kahden tai useamman tyyppisiä moniresistenttejä bakteereja.

– Suolistobakteerien osalta tulos vertautuu suomalaisiin tropiikin matkailijoihin. MRSA-löydöksiä oli enemmän, mutta kantajien osuus jäi silti hieman pienemmäksi kuin mitä on kuvattu kliinisissä näytteissä esimerkiksi joissakin Etelä-Euroopan maissa. Näiden löydösten perusteella turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei voi pitää erityisenä terveysuhkana, Kantele toteaa.

Tutkijat ehdottavat, että sairaalaan hakeutuvia turvapaikanhakijoita hoidetaan saman ohjeistuksen mukaan kuin niitä suomalaispotilaita, jotka ovat olleet sairaalahoidossa pohjoismaiden ulkopuolella edellisen vuoden aikana, ja mahdollinen kantajuus selvitetään viljelynäyttein ja huomioidaan antibioottivalinnoissa.

Eurosurveillance-lehdessä julkaistu tutkimus on osa LL Tuomas Aron väitöstutkimusta.