Viime vuoden hakijoista 2 139 haki turvapaikkaa ensimmäistä kertaa, 1 858 teki uusintahakemuksen ja 1 062 hakijan hakemus siirrettiin EU:n sisäisenä siirtona Suomeen Kreikasta tai Italiasta.
Ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuonna 2016 ensimmäisiä hakemuksia tehtiin 4 005.
Kun kokonaishakijamäärästä jätetään pois uusintahakemukset ja sisäisesti siirretyt, on turvapaikkahakemusten määrä viime vuonna selvästi pienempi kuin vuosina ennen syksyä 2015, jolloin hakijamäärät nousivat. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan vuosittain.
Kristinuskoon kääntyminen valitusvaiheen yleisin uusi peruste
Viime vuonna myönteisten turvapaikkapäätöksen, eli turvapaikan, toissijaista suojelua tai oleskeluluvan muulla perusteella sai noin 40 prosenttia päätöksen saaneista hakijoista. Kielteisten päätösten osuus oli noin 42 prosenttia (2016: 51 %). Luvut sisältävät niin ensimmäiseen kuin uusintahakemuksiin tehdyt päätökset.
Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten suhteellisen kasvun taustalla on muun muassa se, että hakijat ovat esittäneet valitusvaiheessa aikaisempaa enemmän uusia perusteita hakemukselleen.
Yleisin uusi peruste on ollut kristinuskoon kääntyminen. Turvapaikan kristinuskoon kääntymisen perusteella voi saada, jos katsotaan, henkilö on vainon vaarassa uskontonsa vuoksi palatessaan kotimaahansa.
Myös sisäisinä siirtoina Kreikan ja Italian kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätökset vaikuttavat päätösjakaumaan: sisäisen siirron ohjelmaan valittiin kansalaisuuksia, joiden kohdalla kansainvälisen suojelun myöntämisprosentti on EU-maissa 75 prosenttia tai korkeampi. Eli valtaosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen.
Perheenjäsenten hakemusmäärät nousivat reilusti
Viime vuonna oleskelulupahakemuksia perhesiteen perusteella jätettiin yhteensä kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.
Suurin nousu on Suomesta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemusmäärässä: hakemuksia jätettiin edellisvuotta 58 prosenttia enemmän.
Irakilaisten hakemukset kasvoivat yli kolmanneksella, määrä ollessa 1 105 hakemusta. Irakilaiset ovat nykyään selkeästi suurin oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakeva ryhmä.
Venäläisten jättämät perhesidehakemukset ovat vähentyneet runsaalla neljänneksellä, silti venäläiset ovat yhä toiseksi suurin hakijaryhmä.
