Verkkouutiset

”Turvallisuusselvitys tiedusteluvaliokunnan jäsenistä välttämätön”

Hallintovaliokunta ehdottaa, että luotettavuutta koskevat tiedot hankkisi tietosuojavaltuutettu.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunnan hallintovaliokunta on antanut tänään keskiviikkona lausuntonsa eduskunnan työjärjestyksen ja virkamiehistä annetun lain muuttamisesta.

Puhemiesneuvoston esitys liittyy tiedustelutoiminnan parlamentaariseen valvontaan ja siinä ehdotetaan tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamista eduskuntaan. Tiedusteluvalvontavaliokunnan kooksi ehdotetaan 11 jäsentä ja kahta varajäsentä.

Hallintovaliokunta pitää yksimielisessä lausunnossaan välttämättömänä laajan turvallisuusselvityksen tekemistä tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenistä ja varajäsenistä, mikäli tiedusteluvalvontavaliokunnan tiedonsaantioikeus halutaan turvata.

Valiokunta mainitsee lausunnossaan, että myös tiedustelutoiminnan kansainväliseen yhteistyöhön liittyy ehdoton luottamuksellisuus.

”Jos jonkin valtion osalta ole täyttä luottamusta siihen, ettei salassa pidettäviä tietoja vuoda niiden käsittelyyn oikeutettujen ulkopuolelle, ei myöskään sellaisia tietoja ole kansainvälisessä yhteistyössä kyseisen valtion tiedusteluviranomaisille saatavilla”, hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan.

Jäsenten taustat tarkistettava ennakollisesti

Hallintovaliokunta korostaa, ettei tiedusteluvaliokunnan jäseneksi valittavan nimeäminen voi olla pelkästään yksittäisen eduskuntaryhmän sisäinen asia, vaan kaikilla jäsenillä varajäsenet mukaan lukien tulee olla myös eduskuntaryhmien piirissä yleinen luottamus ja hyväksyttävyys. Tiedusteluvalvontavaliokunnan työn onnistumisen kannalta olennaista on myös jäsenten ja varajäsenten keskinäinen täysi luottamus toisiinsa.

Hallintovaliokunnan mukaan tiedusteluvaliokunnan työskentelyn kannalta olennaista on, että jäseniksi ja varajäseniksi valittavien taustaa on mahdollisimman hyvin selvitetty käytettävissä olevien mekanismien puitteissa.

Puhemiesneuvosto ehdottaa laajan turvallisuusselvityksen tekemistä tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenistä.

Hallintovaliokunta pitää selvänä, että tiedusteluvalvontavaliokunnan tiedonsaannin ja koko valvonnan kannalta on välttämätöntä, että valiokunnan jäsenten ja varajäsenten taustat on ennakollisesti tarkistettu. Valiokunnan mukaan tämä tukee luottamusta valiokuntaan ja vähentää sitä riskiä, että jäsen tai varajäsen altistuu laittomalle vaikuttamiselle sen eri muodoissaan. Valiokunnan mukaan ennakollinen taustan varmistaminen on välttämätöntä, vaikka vaaleilla valitulla kansanedustajalla on erityinen parlamentaarinen asema tultuaan valituksi. Se ei kuitenkaan poikkea esimerkiksi yleisestä rikosoikeudellisesta vastuusta.

Valiokunta on saanut myös informaatiota vaihtoehdosta, että valiokunnan jäseniin ja varajäseniin sovellettaisiin niin sanotun ministerivastuulain menettelyä modifioituna. Tätä vaihtoehtoa valiokunta ei kuitenkaan pidä käyttökelpoisena esillä olevassa sääntely-yhteydessä.

Valiokunta on keskustellut myös siitä, ettei laajemmin EU:n jäsenmaissa tehdä kansanedustajista turvallisuusselvityksiä. Tämäkään ei valiokunnan mielestä ole kuitenkaan riittävä peruste sille, ettei laajaa turvallisuusselvitystä tehtäisi nyt esillä olevan tiedustelulainsäädännön parlamentaarisesta valvonnasta säädettäessä. Asiassa ei ole käytettävissä faktaperusteista riittävää selvitystä siitä, millaisesta tiedonsaannista parlamentaarisessa valvonnassa kussakin muussa unioninmaassa on tosiasiassa kysymys.

Kannabiksen käyttö, tuomio, ulosotto…

Voimassa oleva lainsäädäntö, turvallisuusselvityslaki, vaatii tekemään kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä tehtäviä hoitavista laajan turvallisuusselvityksen. Turvallisuusselvitysmenettelyn tarkoituksena on ennaltaehkäistä toimintaa, joka voi vaarantaa kansallista turvallisuutta, Suomen kansainvälisiä suhteita tai erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua.

Laajoja turvallisuusselvityksiä laaditaan sellaisista henkilöistä, joilla on pääsy sellaiseen salassa pidettävään tietoon, jonka leviäminen olisi valtion turvallisuuden kannalta erittäin vahingollista. Turvallisuusselvityksellä tarkoitetaan henkilön nuhteettomuuden tai luotettavuuden varmistamiseksi laadittavaa selvitystä henkilön taustasta.

Turvallisuusselvitys perustuu turvallisuusselvityslaissa määriteltyihin rekistereihin, joita ovat muun muassa poliisiasiain tietojärjestelmä, rikosrekisteri, liiketoimintakieltorekisteri, keskusrikospoliisin epäiltyjen rekisteri sekä suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä. Lisäksi laajaa turvallisuusselvitystä varten selvitetään kohteen taloudellinen tilanne, perhe- ja sukulaissuhteet sekä ulkomaansidonnaisuudet. Myös hänen läheisestään voidaan tehdä perusmuotoinen turvallisuusselvitys.

Laajaa turvallisuusselvitystä varten Suojelupoliisi myös haastattelee henkilön. Haastattelussa keskitytään asioihin, joilla on merkitystä arvioitaessa henkilön riippumattomuutta ja luotettavuutta selvityksen perusteena olevan tehtävän kannalta. Ennen kuin turvallisuusselvitys annetaan sen pyytäjälle, turvallisuusselvityksen kohteella on oikeus tutustua lausuntoon ja antaa siihen huomautuksensa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvallisuusselvityksessä ilmoitettavia asioita ovat esimerkiksi: turvallisuusselvityshaastattelussa ilmoitettu säännöllinen kannabiksen käyttö viihdetarkoituksessa; tuomio yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen huumausainerikoksesta; tuomio perättömästä lausumasta viranomaistoiminnassa ja törkeästä petoksesta lainvoimaisesti 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen; toistuvat poliisilakiperusteiset kiinniotot tilanteessa, jossa henkilö on ollut kykenemätön huolehtimaan itsestään; varattomuusesteeseen päättynyt ulosotto; ulosottovirastolta saadun tiedon mukaan henkilöllä perinnässä yli 20 ulosottoasiaa ja saatavia maksamatta korkoineen yli 85 000 euroa; ulosottovirastossa perittävänä 40 ulosottoasiaa, joista saatavia korkoineen maksamatta yli 100 000 euroa.

Tietosuojavaltuutettu voisi hankkia tiedot jäsenistä

Esityksen mukaan puhemies hankkii laajan turvallisuusselvityksen jäseniksi ja varajäseniksi ehdotetuista. Vaikka puhemies edustaa eduskuntainstituutiota, hänet voidaan nähdä myös poliittisena toimijana. Laajan turvallisuusselvityksen tietoja puhemies ei ole oikeutettu ilmaisemaan kenellekään ulkopuoliselle. Esiin on noussut vaihtoehto, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja voisi pyytää laajan turvallisuusselvityksen eduskuntaryhmänsä jäsenestä, mutta tätä vaihtoehtoa valiokunta ei kannata.

Valiokunta pitää yhtenä vaihtoehtona sitä, että tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi pyrkivä tai ehdolla oleva voisi pyytää jo ennakollisesti itsestään suojelupoliisilta tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi valitsemisen kannalta olennaiset taustatiedot. Tämä menettely ei olisi kuitenkaan välttämättä täysin ongelmaton. Hallintovaliokunta nostaa esiin toisena vaihtoehtona sen, että tietosuojavaltuutettu hankkisi valiokunnan jäseneksi pyrkivästä henkilön luotettavuutta koskevat tiedot.

Hallintovaliokunta toteaa asiantuntijakuulemisessa ilmenneen, että laaja turvallisuusselvitys myötävaikuttaa siihen, että tiedusteluvalvontavaliokunta voi käydä syvällistä ja luottamuksellista keskustelua suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisen edustajien kanssa. Hallintovaliokunta pitää olennaisena, että tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi valittavien taustat on luotettavasti etukäteen selvitetty. Hallintovaliokunta saattaa lausuntonsa perustuslakivaliokunnan lopullista harkintaa varten.

Perustuslakivaliokunta laatii seuraavaksi eduskunnan työjärjestystä ja virkamiehistä annetun lain muuttamisesta mietinnön.

Lue myös:

Ratkaisu kiistaan: tietosuojavaltuutettu hankkii turvallisuusselvitykset

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)