Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos pysyi joulukuussa ennallaan 0,2 prosentissa. Koko viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli 0,3 prosenttia.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan koronavuoden hyytyneen inflaation takana on heikko kysyntätilanne ja epävarmuus. Lisäksi koettiin öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Useimmissa tuoteryhmissä muutokset olivat kuitenkin vähäisiä, ja nyt myös asumiskustannusten nousu hyytyi.
– Valtaosalle ihmisistä koronakriisi näkyi itse asiassa ylimääräisenä nosteena ostovoimassa, kun hintojen kallistuminen painui liki nollaan, Appelqvist muistuttaa tiedotteessa.
Sanottavampaa hintojen kallistumista nähtiin viime vuonna ainoastaan elintarvikkeissa sekä tupakkatuotteissa, joiden hintojen nousu selittyy Appelqvistin mukaan kahdella veronkorotuksella.
– Innokas tupakoitsija onkin ainoita koronavuoden hintakehityksen tuntuvampia häviäjiä. Eteenkin jos hän pahaksi onnekseen ei liikkunut viime vuonna edes omalla autolla, eikä siten päässyt hyötymään bensan hinnan laskusta. Sama piina jatkuu tupakoitsijoille myös tänä vuonna, kun luvassa on taas kaksi uutta veronkorotusta, Appelqvist toteaa.
Euroopan tilastotoimisto Eurostat arvioi ennakkotietojen perusteella, että euroalueen inflaatio oli joulukuussa -0,3 prosenttia. Appelqvistin mukaan kansainvälisessä keskustelussa on kuitenkin herännyt huolta inflaation kiihtymisestä jatkossa. Raju elvytys voi tuoda nousupainetta, kun koronakriisi hellittää.
– Huoli ei kohdistu niinkään kansalaisten ostovoiman kehitykseen, vaan siihen, että kiihtyvä inflaatio voisi pakottaa keskuspankkeja kiristämään rahapolitiikkaa ja nostamaan korkoja. Osakemarkkinoiden hinnoittelu puolestaan perustuu oletukselle siitä, että korot säilyvät matalalla. Jos tämä premissi muuttuu, saatetaan markkinoilla nähdä isojakin korjausliikkeitä. Myös talouksien elpyminen koronasta voisi vaarantua, jos rahapolitiikkaa jouduttaisiin kiristämään ennenaikaisesti, Appelqvist arvioi.
Suomessa tuskin kuitenkaan nähdään hänen mukaansa kovin vauhdikasta inflaatiota, vaan lähinnä verkkaista paluuta kohti normaalia.
– Patoutunut kulutuskysyntä ja koronavuotena kertyneiden säästöjen purkautuminen voivat tuoda yksittäisiin tuotteisiin hintapiikkejä, esimerkiksi matkustamisen ja ravintolapalveluiden osalta. Todennäköistä kuitenkin on, että myös matkailu ja palveluiden kysyntä lähtevät käyntiin asteittain ilman suurempaa hintapaniikkia, Appelqvist ennakoi.
