Siitä on jo kauan, kun Raija-mummi ompeli Karrille ja Laurille tismalleen samanlaisia yöpaitoja, collegepukuja ja toppavaatteita. Myöhemmin väri tai kuosi saattoi hieman vaihdella. Olihan identtisten kaksostenkin hyvä vähän erottautua.
Aika tuntuu pysähtyneen, kun Karri ja Lauri Kattelus saapuvat Nykypäivän ja Verkkouutisten haastatteluun. Emme ole ennakolta sopineet pukeutumisesta, mutta he ovat, kuinka ollakaan, kuin kaksi marjaa. Molemmilla on valkoinen paitapusero ja tummansininen puvuntakki. Housujen väri on eri, mutta sekin samansävyinen.
– Vaatekaappimme näyttävät yllättävän samanlaisilta. Viimeksi tilasimme nettikaupasta samanlaiset puvut – toisistamme tietämättä, kertoo Lauri.
Lauri Kattelus työskentelee kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä. Karri Kattelus taas konsulttina Rud Pedersen Public Affairs Company Oy -lobbaustoimistossa.
Kaksoset täyttivät huhtikuussa jo 27 vuotta, mutta käytetään heistä tässä haastattelussa poikkeuksellisesti pelkkiä etunimiä Karri ja Lauri. Se on yksinkertaisempaa. Sitä paitsi heidän sukunimensä oli alun perin muu kuin Kattelus. Palataan tähän myöhemmin.
”Hän oli vahva taitelijahahmo”
Karri ja Lauri syntyivät Tampereella 23. huhtikuuta 1989 monien kaksosten tapaan keskosina, alle 2,5 kilon painoisina. Karri syntyi viisi minuuttia ennen Lauria. Hän on siis isoveli.
– Nukuimme vuorotellen, huusimme vuorotellen ja söimme vuorotellen. Äiti on joskus sanonut, ettei ensimmäiseen kolmeen vuoteen nukkunut ollenkaan, kertoo Karri.
– Sitten, kun meidät pystyi jättämään hetkeksi leikkimään ja oli samanikäinen kaveri koko ajan vieressä, oli se varmaan vanhemmille tai siis äidille helpompaa, muistelee Lauri.
Niin, siis äidille. Hän oli se, joka käytännössä vastasi kodista ja lastenhoidosta. Karrin ja Laurin isä oli kuuluisa säveltäjä Jouni Kaipainen. Avioliitto päättyi eroon poikien ollessa parin–kolmen vuoden ikäisiä.
– Meillä ei ollut mikään kovin läheinen suhde. Sanotaan näin, että hän oli vahva taitelijahahmo. Oikeastaan vasta parin viimeisen vuoden aikana tutustuimme lähemmin, kun hänellä oli diagnosoitu syöpä, kertoo Karri.
– Hän ei ollut mikään luontainen perheihminen. Prioriteetit olivat toisaalla. Kyllä hän tuolloin hyvin etäiseksi jäi, muistelee Laurikin.
Vahvojen taitelijapersoonien varjopuoliin saattaa kuulua usein reipasta alkoholinkäyttöä ja naissuhteita eikä isä ollut tässä poikkeus.
Avioero jälkimaininkeineen ei ollut mikään sopuisa. Kaksosten sukunimi Kaipainen vaihtui tässä yhteydessä äidin mukaan Kattelukseksi. Aluksi Karri ja Lauri tapasivat isäänsä joka toinen viikonloppu. Sittemmin saattoi kulua vuosia, etteivät he nähneet ollenkaan.
Ripille pääsyn yhteydessä he tapasivat pitkän tauon jälkeen. Kirkossa soitettiin isän pojilleen rippilahjaksi säveltämä urkuteos Reunion Confirmed. Nimi viittaa niin ripille pääsyyn kuin jälleen näkemiseenkin.
Lähemmin pojat tutustuivat isäänsä kuitenkin vasta tämän viimeisen puolentoista elinvuoden aikana. Säveltäjä kuoli maksasyöpään viime marraskuussa.
– Kyllä syöpädiagnoosi varmasti vaikutti niin, että hän halusi pitää paljon tiiviimmin yhteyttä niin meihin kuin muuhunkin aiempaan lähipiiriinsä ja ystäviinsä. Siinä tuli tietynlainen herääminen, pohdiskelee Lauri.
– Loppujen lopuksi meillä oli ihan lämpimät välit ja hyvät keskustelut. Hän oli todella terävä ja intellektuelli monella tasolla, Karri summaa.
Kokoomukseen heti 15-vuotissyntymäpäivänä
Kaksoset muuttivat äitinsa kanssa Naantaliin, kun he olivat tokaluokkalaisia. He asuivat nuoruusvuotensa Naantalin vanhassa kaupungissa, valkoisessa puisessa omakotitalossa. Kun he olivat 11-vuotiaita, heille syntyi pikkusisko. Isäpuolesta muodostui heille läheinen.
Naantaliin muutolla oli vaikutusta myös siihen, että Karrista ja Laurista tuli kokoomuslaisia. He liittyivät puolueeseen heti, kun se oli mahdollista. Käytännössä samana päivänä, kun täyttivät 15 vuotta.
– Kasvoimme sen kriittisen iän Naantalissa, joka oli yksi kokoomuslaisimpia kuntia. Kokoomuksen kannatus oli siellä silloin päälle 40 prosenttia, olimme yhteiskunnallisesti kiinnostuneita ja meillä oli sopiva kaveriporukka, Lauri summaa.
Kokoomus näyttäytyi nuorille pojille yksilönvapautta ja -vastuuta korostavana, kannustavana ja uudistushenkisenä puolueena.
– Äitikin kuuluu nykyisin kokoomukseen, mutta liittyi vasta sen jälkeen, kun me olimme jo liittyneet. Äidin puolelta perheessä on kyllä äänestetty kokoomusta, vaikka mitään aktiivikokoomuslaisia he eivät ole olleet, kertoo Lauri.
Kaksosten edesmennyt isä taas tuli vahvasta demariperheestä. Hänen isänsä oli Osmo Kaipainen, joka toimi SDP:n kansanedustajana ja ministerinäkin 1970-luvulla. Hänen vaimonsa, kirjailija Anu Kaipainen, oli hyvinkin aktiivinen kulttuuridemari. Isän puolen demariperintö ei ole käytännössä kuitenkaan vaikuttanut kaksosten ajatteluun millään tavalla.
Keskinäinen kateus? Vain yksi asia mieleen
Karri ja Lauri ovat useimpien identtisten kaksosten tapaan toisilleen läheisiä. Yhteyttä pidetään lähes päivittäin ja toista sparrataan. Vaikka molempien tiet ovat kulkeneet kokoomuspolitiikassa, ei keskinäistä kilpailuasetelmaa ole muodostunut. Kaksoset vitsailevat porrastaneensa ja valinneensa pelikentät hyvin.
– Kun olin Naantalin kaupunginvaltuustossa, Lauri asui silloin jo Turussa. Kun olin Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten puheenjohtajana, Lauri oli taas Kokoomuksen Nuorten Turun aluejärjestön puheenjohtajana. Ja sitten olimme vuoron perään liittohallituksessa, ensin Lauri pari vuotta ja sitten minä pari vuotta, Karri luettelee.
On kuitenkin yksi asia, joka aikanaan harmitti toista kaksosta. Lauri pääsi toisella yrittämällä sisälle oikeustieteelliseen tiedekuntaan, mutta Karri yritti kolme kertaa eikä onnistunut.
– Se on ehkä ainut sellainen asia, jos kysytään, oliko meillä mitään keskinäistä kilpailua, kateutta tai mitään sellaista harmittavaa, tunnustaa Karri.
Karri työskenteli armeijan jälkeen paikallisessa veneveistämössä puolisentoista vuotta tehden sisustuspuusepän töitä ennen kuin pyrki ja pääsi sisälle tradenomikoulutukseen. Karri vaikuttaa silminnähden innostuneelta kuvaillessaan taannoisia puusepän-vuosiaan.
Löytyikö tästä ero kaksosten välillä? Toinen tykkää tehdä enemmän käsillään kuin toinen? Kysyttäessä asiaa Laurilta selviää kuitenkin pian, että häntäkin on pienestä pitäen kiinnostanut myös askartelu ja käsillä tekeminen.
Mutta löytyy sitä jonkinasteisia erojakin. Ihan luonteenpiirteistä. Sitä ei tämän haastattelun yhteydessä välttämättä heti huomaa, mutta näin kaksoset itse näkevät asian:
– Olemme molemmat ulospäin suuntautuneita, mutta Karri on hiukan puheliaampi kuin minä. Se on varmaan se näkyvin ero, Lauri arvioi.
– Kyllä se varmaan näin on. Vaikka olen meistä puheliaampi ja seurallinen, en toisaalta tykkää hirveesti esillä olosta, Karri puntaroi.
Ja tästä päästään ehkä siihen, miksi Lauri oli viime eduskuntavaaleissa ehdolla ja Karri ei. 2 620 ääntä ei riittänyt läpimenoon, mutta Laurin aikeissa on asettua ehdolle myös seuraavissa vaaleissa.
Ei Karrikaan poliittista uraa poissulje, mutta korostaa viihtyvänsä hyvin nykyisessä työssään. Työ lobbaustoimisto Rud Pedersenillä on antoisaa ja hänen konsultointitehtävänsä ovat vaihdelleet ict:stä ja rahoituksesta aina hoiva-alaan ja puolustusteollisuuteen saakka.
– Toki tykkään pyrkiä vaikuttamaan asioihin, mutta ehkä vähän eri tavalla kuin Lauri. Kampanjatyötä olen toki tehnyt paljon, mutta usein muille tai muiden kanssa, vaikka siinä etulinjassa oltaisiinkin. Se tuntuu minulle luontevammalta, Karri arvioi.
”Konservatiivia minusta ei saa väännettyä”
Lauri julkaisi eduskuntavaalikampanjansa yhteydessä pamfletin perustulosta sekä toisen pamfletin otsikolla ”Kolme ajatusta kasvuun”. Kasvun eväinä hän korostaa kiertotaloutta, niin sanottua P2P-taloutta (people to people -economy) eli ilmiötä, jossa ihmiset tarjoavat pienimuotoisia palveluita toisilleen sekä työn muutosta lähinnä robotisaation ja digitalisaation myötä.
Lauri on myös puolustanut monista kokoomuslaisista poiketen paperittomien ihmisten laajempia oikeuksia terveyspalveluihin. Ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat olleet hänelle aina tärkeitä:
– Joskus kokoomuksesta on saattanut välittyä sellainen kuva, että oltaisiin jopa ihmisoikeusvastaisia, mikä ei tietenkään pidä paikkansa.
Katteluksen kaksoset sijoittavat itsensä perinteisellä arvo- ja talousnelikentällä kokoomuksen liberaalisiipeen. Samalla ainakin Lauri painottaa olevansa myös sosiaalireformisti:
– Konservatiivia minusta ei saa kyllä väännettyä. Sosiaalireformisti ja markkinaliberaali eivät ole minusta kuitenkaan toisilleen vastakkaisia. Voi olla vahva sosiaalinen vastuu ja kannattaa samalla hyvinkin vapaita markkinoita, hän katsoo.
Kokoomuksen Nuorten Liitto on näyttäytynyt usein emopuoluettaan räväkkäämpänä ja korostanut oikeistolaisia arvoja etenkin 2000-luvulla. Liitto on profiloitunut myös emopuoluettaan tiukemmilla maahanmuuttolinjauksilla.
Vuoden 2013 syksyn paikkeilla molemmat Kattelukset erosivat järjestöstä. Taustalla vaikutti muitakin syitä, mutta:
– Minusta KNL oli pikkuhiljaa hivuttanut itsensä sellaiseen marginaaliin, jossa se ei enää kehitä yhteiskuntaa, Lauri arvioi.
Nykyisin Kokoomuksen Nuorten Liitto on heistä kuitenkin korjannut kurssiaan ja tullut pois nurkastaan. Takaisin politiikan oikeille pelikentille.
Seitsemän kysymystä kaksosille
Nykypäivä ja Verkkouutiset esittivät Katteluksen identtisille kaksosille seitsemän kysymystä erikseen. Kumpikaan ei kuullut toisen vastauksia eikä ollut niistä tietoinen. Näin lähelle vastaukset osuivat:
1. Missä olisit mieluiten juuri nyt?
Karri: – Olisin jossain ulkosaariston pikkuluodolla, jossa olisi saunamökki. Purjevene rannassa.
Lauri: – Juuri nyt olisin varmaan purjehtimassa. Tuolla ulkona on aika kivannäköinen keli.
2. Jos olisit eläin, mikä olisit ja miksi?
Karri: – Olisin joku lupsakka koira. Olen seurallinen ja koirat on sellaisia seurallisia, hauskoja.
Lauri: – Olisin varmaan joku koira, en osaa rotua sanoa, mutta sellainen mukava, leppoisa koira. Olen paljon enemmän koira- kuin kissaihminen.
3. Asia, jota Lauri/Karri ei tiedä sinusta?
Karri: – Jaa-a. Tämä oli aika paha. Luulen, että Lauri tietää minusta pitkälti kaiken. Voisin sanoa, että melkein kaiken.
Lauri: – Tämä oli vaikea. En ehkä oikeasti keksi sellaista asiaa, mitä Karri ei minusta ihan suoraan tietäisi.
4. Mikä on elämän tarkoitus?
Karri: – Ihmisen pitäisi viihtyä itsensä kanssa ja pyrkiä siihen, että ympärillä olevatkin viihtyisivät eikä ainakaan aiheuttaa harmia muille. Niin täällä minusta ainakin pitäisi olla, mutta se on vaikea sanoa, minkä takia täällä olemme.
Lauri: – En tiedä, onko elämällä varsinaisesti yhtä tarkoitusta. Jokainen voi hakea elämäntilanteestaankin erilaisia tarkoituksia. En oikein usko siihen, että olisi yhtä, ainutta tarkoitusta, mihin elämä pitäisi käyttää.
5. Lempiruokasi?
Karri: – Tykkään ylipäänsä hyvästä ruoasta todella paljon, kaikenlaisesta herkuttelusta. Sanotaan näin, että tykkään italialaisesta ja ranskalaisesta keittiöstä tosi paljon.
Lauri: – Kotona on tehty aika paljon lasagnea, se on tosi hyvää. Tykkään siis ylipäänsä hyvästä ruoasta ja hyvistä viineistä, mutta sellaisena kotiruokana lasagne on tosi hyvä.
6. Olut vai siideri?
Karri: – Olut.
Lauri: – Olut.
7. Lähin puolue kokoomuksen jälkeen?
Karri: – Täytyy sanoa, että kyllä se RKP on, vaikken olekaan ruotsinkielinen. Varsinkin Carl Haglundin RKP on ollut arvoiltaan hyvin lähellä.
Lauri: – RKP varmasti. Sama arvopohja. Ainut, mikä erottaa, on tämä kieli.
