Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen talouskasvu on ollut syksyllä ennustettua parempaa, mutta jatkossa useat taloutta kannatelleen palikat kääntyvät heikompaan asentoon
– Yritysten ja kuluttajien tunnelmat ovat jo pidempään olleet lurpallaan kyselytutkimuksissa ja syyskuun kokonaistuotannon heikko kehitys tukee tulkintaa kasvun jarrutuksesta talvea kohti mentäessä, Appelqvist kommentoi tiedotteessaan viimeisimpiä talouslukuja.
Tilastokeskuksen mukaan kokonaistuotanto supistui syyskuussa 0,4 edelliskuukaudesta. Vuodentakaisesta oltiin vain 0,8 prosentin kasvussa, mikä oli selvästi alkuvuoden keskiarvoa vähemmän. Appelqvistin mukaan vaisua tulkintaa vahvistaa edellisten kuukausien havaintojen korjaaminen samalla alaspäin.
Kasvutahdin pelätty hyytyminen ei ole toteutunut syksyllä, mutta Appelqvist muistuttaa, että ennusteet eivät silti ole muuttuneet optimistisemmiksi, vaan hidastumista odotetaan edelleen.
– Rakentamisen suhdanne viilenee asuinrakentamisen hiljentyessä, ja työllisyyden nousun pysähtyminen jarruttaa kotitalouksien ostovoiman kehitystä. Yhdessä nämä tekijät tuovat laskua kotimaiseen kysyntään, hän arvioi.
Ulkomaankauppakaan ei jatkossa tue kasvua.
– Kansainvälisen suhdanteen heikkeneminen näyttää tällä erää pysähtyneen, mutta maailmankaupan tilanne jatkuu vaisuna ja epävarmuus heijastuu suomalaisten investointihyödykkeiden kysyntään, Appelqvist toteaa.
Samoilla linjoilla ovat Nordean ekonomistit.
– Talouskasvu näyttää jatkuvan vielä kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta odotamme sen hiipuvan jatkossa, pankin aamukatsauksessa todetaan.
Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan mukaan maailmantalouden heikkous on tällä kertaa välittymässä Suomeen poikkeuksellisen pitkällä viiveellä.
– Viennin ja investointisyklien vaimeneminen painaa Suomen talouskasvua toden teolla vasta vuonna 2020, hän arvioi Kuntarahoituksen tuoreessa markkinakatsauksessa.
