X
SULJE MAINOS
Kirjoittajan mukaan Suomeen kohdistuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tule olemaan promillen luokkaa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Touko Aalto: Tulisiko Suomen ilmastotoimien olla promillen luokkaa?

Tätä voidaan vaatia, mutta vaatimuksista ei kirjoittajan mukaan kannata johtaa politiikan toimia.

Usein kuulee, että Suomen hiilidioksidipäästöt ovat promillen luokkaa maailman mittakaavassa. Tulisiko siis Suomen ilmastotoimien olla promillen luokkaa? Tätä voidaan tietenkin vaatia, mutta vaatimuksista ei kannata johtaa politiikan toimia.

Tarvittavien ilmastotoimien vähättelijöiden kannattaisi sen sijaan punnita asiaa taloudellisten hyötyjen ja haittojen näkökulmasta. Syksyn budjettiriihi on myös ilmastoriihi ja ilmastopolitiikka on talouden kovaa ydintä. Tästä myös järjestöjohtajat muistuttivat maamme hallitusta.

Miksi Suomen pitäisi tehdä kokoaan enemmän?

Suomeen kohdistuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tule olemaan promillen luokkaa. Pienintä kokoluokkaa ei ole myöskään Suomen kyky kehittää ja myydä ilmastoratkaisuja maailmalle.

Kun puhutaan fossiilisten polttoaineiden ostamisesta ulkomailta tai energian tuotantoon ja energian käyttöön ohjatuista yritystuista, ei puhuta nappikaupasta. Yritysten kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Energiateollisuus tuo myös valtiolle merkittävät verotulot. 

Yritystukien tulee ohjata pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Vähähiilisiä investointeja on tuettava, jotta suomalainen teollisuus pystytään pitämään kilpailukykyisenä.

EU:n elpymispaketti on malliesimerkki siitä, miten taloudellisilla kannustimilla voidaan ohjata teollisuutta sekä yrityksiä vihreän siirtymän kautta parempaan kilpailukykyyn. Ohjausvaikutus luo massiiviset markkinat toimijoille, jotka tarjoavat ratkaisuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä. Laajemmassa mittakaavassa on huomattava, että markkinoiden kysyntä on siirtymässä pois fossiilitaloudesta. Taloustieteen termein käynnissä on fossiilitalouden luova tuho. Vanhoja markkinoita tai paluuta vanhaan normaalin ei pian enää ole.

Onko siis järkevämpää hyödyntää vihreän siirtymän investointituet ja kehittää tuotteita ja palveluita markkinakysyntään kuin jättää tuet ottamatta? Riskeinä ovat kilpailukykytappio, ulkomaisista polttoaineista maksaminen ja kasvavista markkinoista sivuun jääminen. Suomalaiselle insinööriosaamiselle löytyy kyllä kansainvälistä kysyntää, jos osaamme nähdä mahdollisuuksia globaalien haasteiden ratkaisussa ja investoimme julkiseen tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiorahoitukseen.

Mahdollisuus on myös jäädä vatvomaan, miten suurimmat saastuttajat pitäisi saada kuriin ennen kunnianhimoisia kotimaan ilmastotoimia. Viimeistään IPCC:n raportin jälkeen on silti selvää, että markkinakehitys ohjaa suurimpien saastuttajien jälkien siivoamiseen ja skaalattavissa oleville ratkaisuille on valtava kysyntä.

Ilmastonmuutos on siis yhtä aikaa ihmiskunnan suurin uhka sekä paras bisnes, jonka suuntaan markkinat ohjaavat investointeja yhä enemmän. Tiivistäen: mitä paremmin yritykset näkevät kasvumahdollisuuksia ilmastotoimissa, sitä paremmin ne pärjäävät.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kysy mielipidettä

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset ovat Suomelle massiiviset ja tuleviin vaikutuksiin sopeutuminen on edessä. Ilmastonmuutoksen suhteen on sama juttu kuin koronan kanssa: kukaan ei pyytänyt globaalia pandemiaa, mutta kaikkien piti sopeutua siihen. Sama pätee ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksiin.

Tarvitaan lukuisia toimia, jolla muuttuvaan ilmastoon ja ympäristöön sopeuduttaisiin. Muutokset ilmastossa, luonnossa ja ympäristössä osuvat myös talouteen. Suomen on varauduttava muutokseen.

Paras tapa sitouttaa eri toimijoita on tarjota kestävät taloudelliset kannustimet muutokseen. Päättäjien tulee ottaa huomioon ihmisten arki joka puolella Suomea. Verotuksella voidaan ohjata kulutusta, tuilla taas reilua muutosta. Keinoja löytyy, kunhan poliittisella päätöksenteolla uskalletaan näyttää suuntaa. Markkinoiden puolesta ei tarvitse olla huolissaan, ne kyllä sopeutuvat.

Touko Aalto

Touko Aalto

Kirjoittaja on entinen kansanedustaja ja entinen vihreiden puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt