Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassi (vihr.) mukaan maanantaina Helsingissä pidetyssä COSAC-maiden kokouksissa ilmeni, että jäsenmailla on EU:n tulevasta budjetista hyvin eriävät näkemykset.
– Vanhemmat ja vauraammat jäsenmaat korostavat valmiutta muuttaa budjetin rakennetta, jotta uuden ajan haasteisiin voidaan vastata. Köyhemmät jäsenmaat sitä vastoin korostavat esimerkiksi koheesiorahojen merkitystä, Hassi sanoo Eduskunnan tiedotteessa.
Myös kokousta alustaneen Ranskan entisen ministerin ja europarlamentaarikon Alain Lamassoure mukaan EU:n budjettiin liittyy ongelmia, kuten parlamentaarisen valvonnan puute ja budjetin suhteellisen koon pysyvyydestä johtuva vaikeus uudistaa menojen kohdennuksia.
– Järjestelmän kehittämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi aina pyrittävä ns. kriittisen massan tavoittamiseen. Se merkitsee, että EU-rahalla rahoitettavan hankeen tulee hyödyttää suorasti tai epäsuorasti suurta määrää EU-kansalaisia. Silloin rahoitus johtaa tuloksiin, eikä huku pieniin projekteihin, jotka palvelevat vain paikallispoliitikkojen pyrkimyksiä, Lamassoure katsoo.
Keskustelussa käsiteltiin lisäksi kansallisia toiveita budjetin painopisteistä sekä maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan rahoitusta. Maatalouspolitiikan rahoituksen tulisi Lamassouren mielestä keskittyä vastaamaan tämän vuosituhannen haasteisiin eikä pitää kiinni nykytilanteesta.
Lamassouren mukaan monet budjettiin liittyvät, kansalaisten verorahojen käyttöä suoraan koskevat päätökset tehdään hänen mukaansa suljettujen ovien takana, ilman parlamentaarista valvontaa. Euroopan budjettia olisi hänen mukaansa myös korotettava, mikäli halutaan tehdä enemmän.
– Nykyisin ongelmana on se, etteivät poliittiset päätökset uusista painopisteistä välttämättä johda lisärahoitukseen, Lamassoure sanoo.
