Verkkouutiset

Tulevaisuusmenoista ei tule pysyviä – ”Minä kyllä osaan lopettaa ne”

Valtiovarainministeri Mika Lintilän mukaan idea kustannusten kasvun hillitsemisestä sote-uudistuksella ei ole muuttunut.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

[vc_row][vc_column][vc_column_text]Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) mielestä hallituksen ei kannata ladata kaikkia menolisäyksiä vaalikauden alkuun. Lintilän mielestä ilmassa on ollut klassista ”vaalit takana, hallitusneuvottelut takana, nyt sokka irti” -ajattelua.

– Kyllä nyt kannattaa laittaa vähän jäitä päähän ja ottaa rauhallisesti. Neljä vuotta on pitkä aika politiikassa, Mika Lintilä sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

– Meidän perälauta on se, että julkinen talous on tasapainossa 2023, ja siitä pidetään kiinni.

Hallitus aikoo lisätä pysyviä menoja 1,23 miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Lisäksi hallitus on sopinut, että kertaluonteisiin ”tulevaisuusinvestointeihin” käytetään kolme miljardia kolmen vuoden aikana.

– Ensinnäkin pitää tehdä selväksi, että ne ovat kertaluonteisia ja ne päättyvät vuonna 2022, eikä silloin kannata tulla pyytämään enää lisää rahaa, Lintilä sanoo.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt 2. elokuuta mennessä muilta ministeriöiltä selvitykset siitä, miten ne aikovat kertaluonteiset rahat käyttää. Lintilä korostaa, että menoihin käytetään ”enintään kolme miljardia”.

– Ei ole sanottu, että se on se. Eri ministeriöiden (investoinnit) käydään läpi ja todennetaan, että ne ovat kertaluonteisia. Mitään takaportteja ei kannata sinne rakennella ja luottaa siihen, että kyllä se raha jatkuu. Ei se jatku.

”Minä kyllä osaan ne lopettaa”

Lintilän mukaan ammatillisen koulutuksen opettajat on poikkeus, josta on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön puolella hahmotelmaa, jossa 235 miljoonaa euroa maksettaisiin opetuksen järjestäjille kolmen vuoden aikana, mutta ne voisivat käyttää rahat viiden vuoden aikana.

– Se on teknisesti mahdollista, mutta siinä pitää huomioida, että se on opettajien palkkaukseen. Siinä on tavoitteena ammatillisen koulutuksen opettajavajeen nopea täyttäminen ja osaajapulaan vastaaminen.

Lintilän mukaan jokaisen sektoriministeriön tehtävänä on pitää huoli siitä, ettei kertaluontoisissa investoinneissa tule jatkuvia.

– Jos heillä rupeaa lipsumaan, minä kyllä osaan ne lopettaa, Lintilä sanoo.

Oliko hallitusneuvotteluissa helppo päätyä ratkaisuun, että osa menoista rahoitetaan kertaluonteisesti valtion omaisuutta myymällä?

– Kyllä se meille oli helppoa. Jos valtion pörssiomistusten arvo on tällä hetkellä noin 28 miljardia, niin omaisuus kasvoi viime kaudella lähes kymmenen miljardia. Sen puoleen tämä oli helppo ratkaisu. Samalla tavallahan rahoitettiin kärkihankkeet viime kaudella.

Edellinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus käytti kärkihankkeisiin 1,6 miljardia euroa.

– Nyt on otollinen aika tehdä myyntejä. Eihän tässä maailmassa tiedä, koska omaisuusarvot lähtevät menemään alas.

Lintilä huomauttaa, että kaikessa merkittävässä valtio säilyy omistajana siinä asemassa, joka sille on määritelty.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1562338987161{margin-top: 20px !important;}”][vc_column]

[/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]

Talouskasvu ei yllä yli kahden prosentin

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sitoutunut ohjelmassaan siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja työllisyysaste on 75 prosenttia.

Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaisemassa taloudellisessa katsauksessa laskettiin, että työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttäisi, että BKT kasvaisi 2,8 prosenttia ensi vuonna, kun valtiovarainministeriö ennustaa 1,2 prosentin talouskasvua. BKT:n kasvun tulisi olla vuosittain keskimäärin prosenttiyksikön nopeampaa kuin ministeriö ennustaa seuraavan neljän vuoden ajan.

– Tuota 2 ja jotain (prosenttia) se ei tule missään tapauksessa olemaan. Se on ihan selvä asia, Lintilä sanoo.

Lintilä ei kuitenkaan linkittäisi näitä kahta asiaa, sillä työllisyyden kehittyminen ei ole suoraan sidoksissa BKT:hen. Hänen mukaansa työllisyyden näkökulmasta suurempi ongelma on kohtaanto-ongelma kuin BKT:n taso.

– Se, että pystymme kohtaanto-ongelmaa ratkomaan, on oleellisessa asemassa.

Lintilä korostaa myös, että valtiovarainministeriön kasvuennusteessa ei ole huomioitu hallitusohjelmaa.

Suomi pääsi mukaan maailman ja Euroopan talouskasvuun jälkijunassa viime vaalikaudella. Sitä edellisellä vaalikaudella 2011-2015 menetettiin 100[nbsp]000 työpaikkaa.

– Silloin oli korkea työttömyys ja työpaikkoja alkoi tulla kasvun mukana. Nyt tilanne on se, että meillä on avoimia työpaikkoja ja paljon työttömiä, ja nämä eivät kohtaa.

Läpi Suomen leikkaava työvoimapula suurin ongelma

Lintilän mukaan suurin ongelma tällä hetkellä on työvoimapula kautta maan.

– Tästä valtakunnasta ei löydy sellaista kolkkaa, jossa joku yrittäjä ei tule sanomaan, että en saa työvoimaa, kertoo Lintilä, joka tapasi viime kaudella elinkeinoministerinä satoja yrittäjiä.

– Kaksi kolmesta sanoo, että työvoiman saatavuus on suuri ongelma.

Lintilän mukaan kohtaanto-ongelmaa voitaisiin helpottaa parantamalla te-keskusten palvelua. Hänen mukaansa osatyökykyisillä ja maahanmuuttajilla on eniten potentiaalia lisätyöllistyä, eikä heidän työllistymiseensä ole panostettu riittävästi.

– Te-keskuksilta tarvitaan entistä enemmän vaikeasti työllistyvien työttömien osalta kädestä saattamista.

Lisäksi Lintilä näkee ”tekoälyyn hurahtaneena tyyppinä” tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet.

– Jos olet työttömänä, sinulle voisi tulla kännykkään viesti: tiedätkö, että siellä ja siellä olisi sinulle sopiva työpaikka. Myös työssä olevalle voisi tulla viesti, että oletko ajatellut uranvaihtoa tai uutta työpaikkaa.

Viime vaalikaudella korotettiin kakkosasunnon verovähennysoikeutta, jolla pyritään lisäämään ihmisten liikkuvuutta työn perässä. Työasuntovähennyksen enimmäismäärä nousi 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa.

– Pienin halukkuus työn perässä liikkumiseen on niillä, joilla on heikoin koulutus ja joiden periaatteessa pitäisi liikkua. Siihen pitäisi kannustaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta olisi Lintilän mukaan mielenkiintoista pohtia etupainotteisuutta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1562338987161{margin-top: 20px !important;}”][vc_column]

[/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]

Työperäisen maahanmuuton vastustus ihmetyttää

Iso kysymys on lisäksi se, mistä Suomeen saadaan jatkossa työntekijöitä. Lintilä muistaa vieläkin tapauksen vuodelta 1999, kun hän oli juuri noussut eduskuntaan ja osallistui ensimmäisiin keskustan ryhmäkokouksiin.

– Puolueen puheenjohtaja E. Aho näytti diagrammia Suomen väestörakenteesta ja sanoi, että Suomen kohtalo ratkaistaan 2020-luvulla.

Lintilän mukaan ei tarvitse olla mikään Einstein havaitakseen, että Suomen ikäpyramidi on ”järkyttävä”. Syntyvyys oli viime vuonna Suomen mittaushistorian alhaisin, vain 48[nbsp]000 lasta.

– En ymmärrä, miten jotkut vastustavat työperäistä maahanmuuttoa niin tulisesti, kun meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.

Lintilä oikoo myös harhakäsitystä kaukaisesta työvoimareservistä, josta voitaisiin hakea lisää työntekijöitä.

– Ei sellaista ole. Kylmä totuus on se, että Suomi on kylmä pohjoinen maa, jossa puhutaan outoa kieltä. Me emme välttämättä ole houkuttelevin kohde.

Joidenkin sektoreiden, kuten pelialan, ja korkean osaamisen osalta Suomella on Lintilän mukaan vetovoimaa, mutta yleisammattien osalta, jotka eivät vaadi erityisosaamista, tilanne on vaikea.

Nykyinen hallitus aikoo edistää työperäistä maahanmuuttoa.

– Siitä oli hallitusneuvotteluissa ihan selkeä näkemys.

Sote-uudistuksella haetaan edelleen säästöjä

Sote-uudistus on ollut viime vaalikaudet yksi keskeisistä keinoista kuroa umpeen kestävyysvajetta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi kuitenkin viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus on luopunut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toteuttamisesta tavalla, jonka tavoitteena on kolmen miljardin säästöt.

– Periaatteessa sote-uudistus ei suoraan alenna, vaan vähentää kasvua. Ja sieltähän se säästö tulee. Ihan sama meillä on tilanne nyt, Lintilä sanoo.

Lintilän mukaan hallitus ei ole käynyt numeraalisia tavoitteita läpi, mutta idea kustannusten kasvun hillitsemisestä sote-uudistuksella ei ole muuttunut.

– Kyllä sieltä edelleen haetaan (säästöjä), mutta se ei tule kustannusten alentumisena vaan kustannusten kasvun patoamisena, joka tulee toiminnan tehostumisesta.

Lintilä kertoo, että eri toimijoiden ja kaikkien maakuntien kanssa käydään läpi tilannetta syksyllä. Valtionvarainministeriössä aiotaan tehdä paljon töitä julkisen sektorin tuottavuuden kasvattamisen parissa kestävyysvajeen kiinni ajamiseksi.

– Ettei kukaan ymmärrä sitä väärin, ei kyse ole siitä, että otetaan työntekijöiden selkänahasta enemmän, vaan miten asioita tehdään fiksummin.

Lintilän mukaan parasta lääkettä kestävyysvajeeseen on kuitenkin korkea työllisyysaste.

– Huoltosuhteen pitää olla parempi, hän toteaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1562338987161{margin-top: 20px !important;}”][vc_column]

[/vc_column][/vc_row]

Lue myös:

Rahaministeri torjuu uudet verojen kiristykset – ”liikkumavara vähäinen”

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)