Edelleen noin 60 prosenttia työpaikoista on ”perinteisiä” kahdeksasta neljään työpaikkoja, mutta kasvu on muualla.
Palkkatyöläisiä on 2,1 miljoonaa, mutta itsensä työllistäjiä jo lähes 200[nbsp]000. Viimeisen 15 vuoden aikana itsensä työllistäjien määrä on lisääntynyt 60[nbsp]000 ihmisellä.
Varsinkin nuoremmista ihmisistä hyvin harva enää miettii sitä, mistä hänelle löytyy 40 vuoden työpaikka. On kuitenkin tunnustettava, että samalla epävarmuus kalvaa hyvin montaa ihmistä. Mistä löytyy ensi kuukauden palkka? Mistä löytyy vuokrarahat?
Ihmiset ovat perinteisesti pyrkineet vähentämään epävarmuutta säästämällä – ne, jotka siihen ovat pystyneet. Usein elämän suurin sijoituskohde on oma asunto. Toinen iso investointi on auto, joka tosin ei ainakaan sijoitusmittarilla ole sijoitus, vaan kulu. Valitettavasti nykymaailmassa myös asunto saattaa olla huono sijoitus.
Mikäli olet hankkinut asunnon vähänkin kasvukeskusten ulkopuolelta, saatat olla järkyttynyt. Putkiremontti maksaa enemmän kuin koko asunnon myynti – mikäli saat asunnon myytyä. Suuri kysymys on, pitäisikö ihmisten hajauttaa nykyistä enemmän vähäisiä varojaan?
Olen itse ajatellut aika paljon uutta omistamisen yhteiskuntaa. Kun työ on entistä epävarmempaa, ihmisillä pitäisi olla monia tulonlähteitä. Mikäli omistat pienen sijoitusyksiön, saat vuokratuloaja. Mikäli omistat vähän pörssiosakkeita, saatat saada osinkotuloja tai myyntivoittoa – tuloja pahan päivän varalle. Kysymys on ennen kaikkea oman elämän hallinnasta, mikäli vaikka yhtäkkiä joudut työttömäksi.
Joskus katson vähän positiivisen kateellisena länsinaapuriin. Kuinka paljon vauraampi ja kestävämpi yhteiskunta Ruotsi onkaan suhteessa Suomeen. No ovathan he keränneet varallisuutta vuosisatoja Suomea kauemmin. Mutta he ovat tehneet myös omistamista tukevaa politiikkaa, esimerkiksi poistamalla perintö- ja lahjaveron.
Nyt Suomessakin alkaa löytyä ensimmäistä kertaa vähän varallisuutta ja perintöjä. Vanhemmat ovat ikääntymässä ja ensimmäistä kertaa heillä olisi kaksio jäämässä perinnöksi. Voisimmeko ajatella, että ihmiset voisivat vähän vaurastua ja poistaa tämän ihmeellisen veromuodon nimeltä perintö- ja lahjavero?
Perintö- ja lahjaveron poistoa puoltaa myös 15[nbsp]000 jatkajaa etsivää yritystä (80[nbsp]000 työpaikkaa). Vero on myös jossain tapauksissa todella traaginen. Erään tuttavani vanhemmat olivat siirtäneet omaisuutta pojalleen. Siitä maksettiin lahjavero. Poika kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa. Nyt vanhemmat maksavat samasta omaisuudesta perintöveroa.
Mikäli hyväksymme vaurastumisen, meidän pitäisi samalla tukea ihmisiä aktiiviseen ja hajauttavaan sijoitustoimintaan. Mikäli ihmiset sijoittavat enemmän yrityksiin, luodaan samalla myös uusia työpaikkoja. Sijoittaminen kivitaloon ei paljon uusia työpaikkoja synnytä!
Onneksi tämä on jollakin tavalla tajuttu nykypolitiikassa! Vuoden 2020 alusta meille tulee osakesäästötili. Jatkossa pörssiosakkeita voi ostaa tilille, jonka sisällä tehdyistä kaupoista ei tarvitse maksaa veroa. Samoin osingot voi sijoittaa uudelleen tilin sisällä.
Ensi hallituskaudella voisimme viedä tätä ajatusta eteenpäin. Miksi myös listaamattomat yritykset eivät voisi olla tilin sijoituskohteita? Silloin pääsisimme vähitellen tulonlähdejaon poistoon.
Idea tulonlähdejaon poistossa on yksinkertainen. Mikäli ystäväni sijoittaa yritykseeni 10[nbsp]000 euroa, mutta teen konkurssin kolmen vuoden päästä, hän voi vähentää summan kaikista tuloistaan (myös palkkatuloista). Ihmisten vaurastumista ja halua riskinottoon voi tukea myös poliittisilla valinnoilla.
