Tuleeko Ebolaa pelätä? Viisi väitettä pelätystä taudista

Ebolan pelosta voi olla enemmän vaaraa kuin itse taudista.

Joulukuun 26. päivänä 2013 syrjäisessä Meliandoun kylässä Guineassa asuvalle kaksivuotiaalle Emile-pojalle nousi korkea kuume ja hän alkoi oksennella. Poika kuoli vain kaksi päivää myöhemmin.

Emile oli maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimusten mukaan Länsi-Afrikkaa ravistelevan Ebola-epidemian ensimmäinen uhri, niin kutsuttu indeksipotilas.

Hän oli todennäköisesti saanut viruksen koskettuaan kuolleeseen lepakkoon.

Emilen sisar sairastui tammikuun alussa, sitten äiti, äidin sierraleonelainen ystävätär ja pian myös Emilen isoäiti. He tartuttivat tautia edelleen läheisiinsä.

Tartunnan saaneet levittivät sairautta lähikyliin ja uhreja alkoi kertyä Sierra Leonen ja Liberian rajan lähellä sijaitsevan Guéckédoun kaupungin sairaalaan. Pian tauti levisi myös Guinean pääkaupunkiin Conakryyn. Kohta sitä tavattiin naapurimaissakin.

Ebolaa ei osattu aluksi edes epäillä, ja diagnoosi varmistui vasta maaliskuussa. Avustusjärjestöt ja WHO vastasivat epidemiaan heti, kun tieto sairaudesta saatiin. Tässä vaiheessa se levisi kuitenkin jo kulovalkean tavoin.

Erityisesti Guineaa, Liberiaa ja Sierra Leonea ravisteleva Ebola-epidemia oli vaatinut WHO:n ja Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n mukaan syyskuun loppuun mennessä jo noin 3 500 uhria. Sairastuneita arvioidaan olevan kaikkiaan 7 500.

Nykypäivä haastatteli asiantuntijoita ja tutustui tutkijoiden ja avustusjärjestöjen julkaisemaan aineistoon. Perehdyimme viiteen Ebola-väitteeseen ja selvitimme, ovatko ne totta vai tarua.

1. Sairastuneita on pian yli miljoona (TARUA)

CDC:n huomiota herättäneen raportin mukaan tapauksia voi olla Länsi-Afrikassa kaikkiaan peräti 1,4 miljoonaa tammikuun loppuun mennessä. WHO:n arvioissa on puolestaan puhuttu jopa sadoista tuhansista tapauksista samalla aikavälillä.

Ylilääkäri Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että mediassa pyörineet luvut pohjautuvat teoreettisiin tutkimuksiin siitä, mitä tapahtuisi, jos epidemian leviämistä ei pyrittäisi hillitsemään.

– CDC:n ja WHO:n arviot perustuvat siihen, ettei kansainvälisen avun määrää näihin kolmeen maahan saataisi lisättyä, ja on laadittu sitten matemaattinen malli siitä, miten tartunta voisi levitä, Puumalainen sanoo.

Kansainvälinen yhteisö on hänen mukaansa ryhtynyt aktiivisesti toimiin Ebolan saamiseksi hallintaan. Taudin torjumiseen ohjatut resurssit näkyvät Puumalaisen mukaan kentällä jo pian.

Kansainvälinen yhteisö on luvannut syyskuun aikana antaa yhteensä yli miljardin euron edestä avustuksia Ebolan vaivaamille maille. Suurin osa varoista tulee Yhdysvalloista. Kansainvälisten avustusjärjestöjen ja tartuntatautiasiantuntijoiden toimintaa alueilla tullaan myös lisäämään merkittävästi.

Mediassa on myös usein jätetty uutisoimatta, että kohutuissa CDC:n ja WHO:n tutkimuksissa kuvataan uhkakuvien lisäksi tilanne, missä leviämiseen puututaan. Sairastapauksia on tammikuun loppuun mennessä noin 11 000–27 000 yli miljoonan sijaan.

2. Ebola leviää helposti (TARUA)

Ebola tarttuu vasta, kun sairastunut alkaa oireilla. Virus ei leviä ilmateitse ja sen voi saada vain eritteiden kuten veren, ulosteiden, hien ja syljen välityksellä.

Taudin voimakkaiden oireiden hyvä puoli on, että oireileva potilas kykenee harvoin matkustamaan kauas. Avain leviämisen estämiseen on eritekontaktien välttäminen ja potilaan ja hänen kanssaan tekemisissä olleiden eristäminen.

– Ne, jotka ovat käytännössä vaarassa saada Ebolan, ovat terveydenhuoltohenkilöstö ja perheenjäsenet, STM:n Puumalainen muistuttaa.

Monet ovat maalailleet uhkakuvia Ebolan leviämisestä Länsi-Afrikan ulkopuolelle. Puumalainen muistuttaa, että virus on raivonnut alueella jo yli yhdeksän kuukautta ilman, että se on leimahtanut muualla. Nigeriassa ja Senegalissa alkaneet orastavat epidemiat saatiin tukahdutettua tehokkailla karanteenitoimenpiteillä, kun ne olivat ehtineet tartuttaa vasta joitakin ihmisiä. Yksi Yhdysvalloissa tavattu tapaus tuskin poikii useampia tartuntoja.

Ainoa Afrikan ulkopuolella tapahtunut tartunta sattui Espanjassa tällä viikolla, kun yksi Madridiin Sierra Leonesta tuotua Ebola-potilasta hoitaneista hoitajista sairastui. Pohjoismaissa Ebola -potilaita on yksi. Norjalainen vapaaehtoistyöntekijä sai viruksen Sierra Leonessa. Hänet tuotiin hoitoon kotimaahansa.

Sairauden lisäksi ihmisillä on usein myös virheellinen käsitys Afrikan sisäisistä yhteyksistä. Kasvaviin markkinoihin erikoistuneen lontoolaisen Silk Investin Afrikan sijoitusjohtajan Malick Badjien mukaan Afrikka on verkottunut niin heikosti, ettei leviämisriski ole suuri.

– Vierailin juuri Keniassa ja siellä Ebola näkyi yhtä paljon kuin Euroopassa, Badjie kertoo Nykypäivälle.

3. Ebola on vaaraksi Suomelle (TARUA)

Ebola voisi käytännössä levitä Suomeen vain oireettomana maahan saapuvan lentomatkustajan kautta. Todennäköisyys tähän on kuitenkin varsin pieni.

– Suoria lentoja ei ole ja meillä on muutenkin hirvittävän vähän yhteyksiä sinne, missä tautia tavataan, Puumalainen toteaa.

Hänen mukaansa riski on suurempi Yhdysvalloissa ja suurissa Euroopan maissa, joilla on paremmat yhteydet Länsi-Afrikkaan. Länsimaissa ei kuitenkaan ole otollisia olosuhteita taudin leviämiselle.

– Mahdolliset tartunnan saaneet on meikäläisissä olosuhteissa aika helppo jäljittää, saada karanteeniin ja seurata 21 päivän itämisajan ajan.

Myöskään Länsi-Afrikan maissa paikoin tavattua tartuntojen salaamista ja epäluuloisuutta hoitohenkilökuntaa kohtaan tuskin nähtäisiin meillä.

4. Ebola on globaali uhka (TARUA)

Asiantuntijoiden mielestä Ebola tulisi nähdä ennen kaikkea paikallisena humanitaarisena kriisinä. Sairauden koettelemissa Länsi-Afrikan maissa kärsitään jo valmiiksi muun muassa malaria- ja koleraepidemioista eivätkä terveydenhuoltojärjestelmät kykene vastaamaan Ebolaan.

Etenkin Liberian tilannetta pidetään hälyttävänä. Maassa on noin neljä miljoonaa asukasta, mutta vain viitisenkymmentä paikallista lääkäriä. Ebola johtaakin jatkuvasti epäsuoriin uhreihin, kun ihmiset eivät saa hoitoa muihin sairauksiinsa, resurssien valuessa Ebolan pysäyttämiseen.

Malick Badjie korostaa, ettei sairaudella ole myöskään laajoja talousvaikutuksia kolmen ydinmaan ulkopuolella. Tautitapauksia kokeneen Nigerian tilannetta hän kuvaa lausahduksella business as usual. Ebola ei Badjien mukaan näy sielläkään katukuvassa.

– Suuri ongelma on se, että Guinean, Liberian ja Sierra Leonen infrastruktuuri on käytännössä aivan surkealla tasolla, eivätkä terveydenhuoltojärjestelmät toimi. Kehittyneemmissä maissa kuten Keniassa tai Nigeriassa toiminta Ebolan suhteen on ollut aivan erilaista.

5. Ebolan pelko on tautia vaarallisempaa (TOTTA)

– Epidemiaa on paisuteltu valtavasti. Meidän on pantava se oikeisiin mittasuhteisiin, Malick Badjie sanoo.

Hän muistuttaa, että Ebolaan on kuollut viimeisen yhdeksän kuukauden aikana vasta joitakin tuhansia ihmisiä. Hänen mukaansa kyse on pieneen Afrikan osaan vaikuttavasta sairaudesta ja verrattain pienestä uhrimäärästä.

– Esimerkiksi tuberkuloosi ja malaria ovat tappaneet Afrikassa enemmän ihmisiä viimeisen kahden kuukauden aikana kuin koko Ebola-epidemia.

Badjien mukaan Ebolan pelko onkin itse tautia vaarallisempi voima.

– Ebola on iskenyt sen vaivaamiin maihin kovaa, mutta sairauteen liittyy merkittävää liioittelua.

Humanitaarisen kriisin lisäksi Ebolalla onkin Malick Badjien mukaan väistämättömiä talousvaikutuksia, jotka hankaloittavat tilannetta entisestään. Epidemiaan liittyvä hysteria on tuhoisaa palveluvoittoisille talouksille.

– Ebolan torjunnan painopiste tulisi pitää Länsi-Afrikassa sen sijaan, että spekuloidaan viruksen leviämisellä, Taneli Puumalainen sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt