Kelan selvityksen mukaan perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle vuonna 2017 paransi asiakkaiden mahdollisuutta saada yhdenvertaista kohtelua, mutta heikensi heitä koskevan yksilöllisen harkinnan edellytyksiä.
Alkuvaiheessa tukihakemusten käsittely ruuhkautui Kelassa pahoin, mutta vuoden 2017 keväästä lähtien käsittelyajat ovat pysyneet pääosin lain asettamissa rajoissa. Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta vastaavat edelleen kunnat.
Selvitysten perusteella toimeentulotuen uudistus hankaloitti alkuvaiheessa heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilannetta. He tarvitsevat rahallisen tuen lisäksi mahdollisesti ohjausta sosiaalityön palveluihin eivätkä aina pysty hoitamaan asiointiaan itsenäisesti verkossa. Asiointi kahden viranomaisen, Kelan ja kunnan, kanssa voi olla heille työlästä.
– On vaikeaa rakentaa järjestelmää, joka sekä kohtelisi kaikkia yhdenvertaisesti että kykenisi vastaamaan joustavasti yksilöllisiin palvelutarpeisiin, kertoo tiedotteessa erikoistutkija Markku Laatu Kelasta.
Tulevien sosiaaliturvauudistusten valmistelussa onkin Kelan mukaan tärkeää kiinnittää huomiota rahallisten etuuksien lisäksi palveluihin.
Vuosina 2017–2018 tehtyjen kyselyiden perusteella valtaosa asiakkaista piti siirtoa oikeansuuntaisena ratkaisuna. Tukiasiakkaiden kokemukset Kelan kanssa asioimisesta eivät myöskään olennaisesti eronneet Kelan muiden asiakkaiden kokemuksista.
– Muutoksen häviäjiä ainakin alkuvaiheessa näyttivät olevan ne perustoimeentulotukiasiakkaat, joilla on pitkä asiakkuushistoria ja jotka asioivat usein myös muiden viranomaisten kanssa. Tulokset vahvistavat tältä osin asiasta aiemmin esitettyjä asiantuntija-arvioita, Laatu toteaa.
Tiedot selviävät Kelan tutkimuksen Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -teemakirjasta.
