Tukholman poliisihallinnossa reagoidaan noin kerran kuukaudessa akuutteihin vaarallisia ihmisiä koskeviin hälytyksiin, kertoo SVT.
Uudessa-Seelannissa tapahtuneiden moskeija-ammuskelujen jälkeen on keskusteltu siitä, olisiko tekijän jäljille voitu päästä ennen iskuja. Niistä epäillyn 28-vuotiaan Brenton Tarrantin kaltaisia rikoksentekijöitä, jotka toimivat yksin salassa, pidetään vaikeimmin havaittavina.
Tukholman alueen tiedustelupalvelujen mukaan poliisialueen seurannassa on parhaillaan noin 250 henkilöä.
− Mukana on sekä ideologisesti motivoituneita että henkilöitä, joilla on henkilökohtainen kostoaihe. Mukana on myös psykiatrisista ongelmista kärsiviä henkilöitä, sanoo Tukholman alueen tiedustelupalveluissa työskentelevä Per SVT:lle.
Hänen mukaansa on olemassa arviointimalleja, joissa määritellyt kriteerit on tutkimuksissa todettu merkityksellisiksi. Henkilöiden tietoja on etsitty tiedustelupalvelujen tietokannoista.
− Teemme myös yhteistyötä muiden viranomaisten, erityisesti Säpon kanssa.
Perin mukaan nopeita toimia edellytetään noin kerran kuukaudessa. Sitä on hänen mukaansa kuitenkin vaikea arvioida, onko vaarallisten henkilöiden tekoja saatu ehkäistyä ennalta.
− Kuten kaikessa rikoksenehkäisyssä, on tässäkin vaikeaa mitata sitä, mitä ei ole tapahtunut. Me katsomme laajemmalle kuin terroristitekojen ehkäisyyn. Kyseeseen tulevat myös tapaukset, että estetään itsemurhia ja väkivallan tekoja sukulaisia kohtaan. Niitä olemme varmasti estäneet. Mutta olemmeko estäneet Drottninggatanin kaltaisia iskuja, sitä on vaikeampi sanoa.
