Verkkouutiset

Tuhat lääkäriä ja simsalabim

BLOGI

Helppo nakki, hieno tasaluku.
Antti Marttinen
Antti Marttinen
Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja Taloustaidon ex-päätoimittaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Miten ratkaista perusterveydenhuollon ongelmat, joiden selättämistä moni hallitus on jo turhaan yrittänyt erilaisilla soteuudistuksilla? Jos johtavaa hallituspuoluetta, sen terveysguru Aki Lindeniä tai ministeri Krista Kiurua kuullaan, homma hoituu käden käänteessä. Palkataan vain terkkareihin 1000 uutta lääkäriä ja simsalabim!

Helppo nakki, hieno tasaluku. Tosin Kiurukaan ei ihan usko, että lupaus tuhannesta toteutuisi tämän hallituksen aikana, mutta kenties ensi vaalikaudella. Niin kuin muutkin isot lupaukset.

Jos koulutettuja lääkäreitä olisi pilvin pimein työttöminä tai hanttihommissa puhelinmyyjinä tai Mäkkärin tiskillä, ajatus voisi kuulostaa järkevältä. Sieltä vain takaisin tosihommiin! Mutta kaikki tiedämme, että lääkäreiden työttömyysprosentti lähentelee nollaa.

Eli jossakin muualla ne puuttuvat 1000 jo tekevät ihan oikeita lääkärin töitä. Erikoissairaanhoidossa, tutkimuksessa, yksityisessä työterveydenhoidossa… 1000 uuden terkkarilääkärin mallissa nämä ihmiset vain siirtyisivät lääkärin työstä toiseen, paikasta A paikkaan B.

Ei nyt mietitä sitä, millaisia aukkoja muualle terveydenhoitoon syntyisi, jos projekti 1000 oikeasti onnistuisi. Mietitään vaikka ensin, millä keinoin ne 1000 houkuteltaisiin? Houkutella pitäisi, vaikka kansalaiset ehkä gallupeissa lämpenisivät myös pakkotyölle. Itseäni ei kutkuttaisi joutua potilaaksi lääkärille, joka lusii jossain terveyden suolakaivoksessa kolmatta vuotta pakkotyössä.

Tietenkin mieleen tulee raha; maksetaan terkkariin siirtyvälle lääkärille enemmän kuin hän tienaisi jossain muualla. Tämä olisi aika kallis konsti, kun sama korotus täytyisi tietenkin tarjota myös kaikille niille lääkäreille, jotka jo ovat terveyskeskuksissa töissä.

Ja saattaisipa käydä jopa niin, että ne tahot, joiden töistä näitä lääkäreitä houkutellaan, lupaavat myös korottaa hyvien työntekijöidensä palkkaa. Näin terkkaripalkkoja pitäisi ehkä korottaa vielä lisää… ja niin edelleen. Lääkärien palkkataso nousisi kohta rakettina, ja samalla kokonaissummalla saisikin kohta palkattua entistä vähemmän lääkäreitä. Tämäkään ei tietysti olisi ongelma, jos valtio ja kunnat kylpisivät rahassa, mutta…

Toki jotain voidaan saada paljon aikaan myös työoloja parantamalla, ehkä palkkaa enemmänkin. Viime päivinä on keskusteltu nuoren terveyskeskuslääkäri Lara Juvosen kirjoituksesta, jossa ei vaadittu lisää rahaa, vaan terkkarien toimintatapojen uudistamista:

”Vaikka saisimme huomenna tuhat uutta lääkäriä, en usko, että se johtaisi pysyviin tuloksiin, jos toimintatavat eivät muutu”, Juvonen kirjoitti. Hän ei kaivannut lääkäreille lisää palkkaa eikä muita mukavuuksia, vaan mahdollisuuden tehdä työtään kunnolla. Se ei useimmissa terveyskeskuksissa nykyisin toteudu.

Ministeri Kiurukin haluaisi tehdä terkkarit houkuttelevammiksi työpaikoiksi nuorille lääkäreille. Siis että siellä terkkarissa voisi työajalla myös harrastaa esimerkiksi tutkimusta ja muuta kiinnostavaa. Paitsi että tietysti ensin pitäisi purkaa ne jonot. Mutta kenties sitten sen jälkeen, ehkä maagisena vuonna 2023, jolloin kaikki toiveet toteutuvat?

Paljon puhutaan myös johtamisesta. Siis että tarvitaan parempaa johtamista terveyskeskuksiin. Varmasti niinkin, mutta miksi se hyvä johtaminen ei olisi toteutunut jo tähän mennessä? Sehän ei kai ole rahasta kiinni? Mikä on estänyt? Tai toisin päin, mikä olisi se ratkaisumalli, joka yhtäkkiä parantaa johtamisen tasoa koko Suomen terkkareissa? En ainakaan itse ole nähnyt esitystä sellaisesta taikatempusta.

Mutta kun lasketaan yhteen kaikki paremmat työolot, loistavat johtamiset ja muut, tuhannen malli perustuu edelleen siihen, että lääkärit vain siirtyisivät paikasta A paikkaan B.

Jos kuitenkin oikeasti uskotaan lääkärien määrän lisäämisen taikavoimaan, on vain kaksi konstia. Kouluttaa vielä enemmän ja nopeammin tai houkutella ulkomailta lääkäreitä suomen kielen opintojen pariin. Kummastakaan ei ole apua pitkiin, pitkiin aikoihin, vaikka toteutuisivatkin.

Niinpä jäljelle jää pyrkimys organisoida terveydenhuoltojärjestelmämme jotenkin paremmin, että se tuottaisi uudella tavalla tehokkaammin terveyspalveluja, vaikka ei niitä tuhatta lääkäriä mistään hatusta vedettäisikään. Antti Rinteen hallituksen suurin terveysongelma on kuitenkin se vamma ideologisessa sielussa, jonka nykyiset hallituspuolueet saivat viime kauden sotesotien melskeissä. Rinteen hallitus ponnistaa siitä ideologiasta, että yksityinen terveydenhuolto on julkisen vihollinen, kun sen pitäisi olla kumppani.

On turha uskotella, että tällaisesta lähtökohdasta voidaan ratkaista suomalaisen terveydenhuollon ongelmat. Jos ei kaikkia voimavaroja hyödynnetä, vaan jatketaan vihamielistä vastakkainasettelua, ei kannata odottaa ihmeitä. Edes vuonna 2023.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)