Porissa Satakunnan KD:n piirikokouksessa puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee ”piilopuoluetuen” jakamista maakunnissa.
Useilla hyvinvointialueita valmistelevilla toimielimillä on ollut päätettävien asioiden joukossa tulevien aluevaltuustojen valtuustoryhmärahoituksen jakaminen.
– Tätä piilopuoluetukivedätystä valtuustoryhmätuen varjolla on kehdattu eräälläkin alueella nimittää ”demokratiarahaksi”. Kaavailuissa on ollut tuhansien eurojen tuet per aluevaltuutettu, ja sanomattakin on selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan hyvinvointialueella sadoista tuhansista euroista, valtakunnallisesti miljoonista euroista, Essayah sanoo.
Essayah ihmettelee, että asiaa on valmisteltu eri puolilla Suomea kaikessa hiljaisuudessa. Erityisesti Keskusta on hänen mukaansa kampanjoinut aluevaltuustojen mittavan valtuustoryhmärahoituksen puolesta.
Nämä rahat otettaisiin maakuntaorganisaatioille osoitettavasta rahasta ja niillä valtuustoryhmät hankkisivat kerrottujen perusteluiden mukaan mm. toimitiloja, laitteita ja asiantuntijapalveluita.
– Eikö sote- uudistuksen keskiössä pitäisi olla palveluiden parantaminen ja hoitoon pääsy ja eikä sulle-mulle vallan ja rahanjako? Eikö koko sote-valmistelu ole jo tarpeeksi ahtaalla taloudellisesti ilman että hallintoa aletaan paisuttamaan entisestään? Essayah sanoi.
– KD haluaa uudistuksessa turvata lähipalvelut ja hyvän hoivan laadun. Samoin KD edistää sote-alueiden kevyttä ja hyvää hallintoa ja sen läpinäkyvyyttä, ja vastustaa rahan tuhlaamista uuden poliittisen tason rakentamiseen, Essayah totesi.
Essayah ruoti puheessaan myös hallituksen tuoretta budjettiesitystä, ja moitti esitystä työllisyys- ja investointitoimien puutteesta.
– Suomen taloudessa puhaltavat nyt suotuisat tuulet. Talous kasvaa enemmän kuin keväällä arvioitiin. Silti Marinin hallituksen budjettiesitys on 7 miljardia alijäämäinen eikä julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia vieläkään pystytty päättämään. Huoli talouden kestävyydestä on ennen kaikkea huolen kantamista yhteiskunnan heikommista. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole tulevaisuudessa yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista.
– Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kestävälle pohjalle rakennettua taloutta ja korkeita työllisyys- ja investointiasteita. Valitettavasti juuri näissä keskeisissä mittareissa Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistamme, eikä Marinin hallitus hae aktiivisesti ratkaisuja julkista taloutta parantaviin työllisyystoimiin tai investointiasteen parantamiseen.
