Vankilassa pitää istua ani harvoin koko tuomiotaan, rikoksista saa paljousalennusta ja oikeus voi tuomita saman henkilön ensikertalaisena vaikka kymmenen kertaa, kirjoittaa Turun Sanomat.
– Samasta syystä rikoslaki on täynnä vanhentumisaikoja. Taustalla on muitakin kriminaalipoliittisia syitä kuten rangaistuksen vaikuttavuus, mutta pääsyy ovat kustannukset, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.
Oletetaan, että oikeus määrää taposta tuomitun yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes aina kuutta vuotta vankeutta, sillä rangaistuksen suorittamisajasta riipaistaan päältä pois automaattisesti kolmasosa. Jos tekijä on ensikertalainen, hän suorittaa rangaistuksestaan puolet eli 4,5 vuotta ja alle 21-vuotias ensikertalainen kolmasosan eli kolme vuotta.
– Jos kaikki vankeustuomiot istuttaisiin päivästä päivään, se lisäisi päivittäistä vankimäärää arviolta 2[nbsp]000 vangilla. Täytäntöönpanokustannukset kasvaisivat noin 400[nbsp]000 eurolla per päivä, Hyttinen selvittää TS:lle.
Vuodessa tämä tarkoittaisi noin 144 miljoonan lisäkustannusta yhteiskunnalle pelkästään vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta.
Nykyiset 26 vankilaa pyörittävät päivittäin noin 2[nbsp]800 vankia. Näin 2[nbsp]000 vangin lisäys edellyttäisi jopa 18 uuden vankilan rakentamista, mikä maksaisi satoja miljoonia.
Ankarat vankeusrangaistukset ovat siis osittain illuusiota. Suomessa ei ole tutkittu, onko yhteiskunnalle edullisempaa sulkea rötöstelijät vankilaan vai sietää vapauttamista seuraavasta mahdollisesta uusintarikollisuudesta aiheutuvat kustannukset.
