Verkkouutiset

Suuntaa antava energiatarve naisille on 2000 kcal ja miehille 2500 kcal päivässä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

TS: Tämän vuoksi osa lihoo helposti, osa ei millään

Mitokondrioiden aktiivisuus voi vaikuttaa lihomiseen geeniperimääkin voimakkaammin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lihominen on yhteydessä mitokondrioiden aktiivisuuteen, ilmenee Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön tutkimuksesta.

Cell Reports Medicine -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 49 eripainoista kaksosparia. Heidän kehonkoostumuksensa ja aineenvaihduntansa tutkittiin tarkasti, ja kaksosilta otettiin näytteet rasva- ja lihaskudoksista.

Tutkimuksen tulosten mukaan rasvakudoksessa mitokondrioiden geenien ilmentyminen aleni voimakkaasti lihavuuden seurauksena. Koska mitokondriot ovat avainasemassa solun energiantuotannossa, niiden alentunut toiminta voi ylläpitää lihavuutta. Tutkimuksessa vertailtiin ensimmäistä kertaa lihavuuden vaikutuksia myös lihaskudoksen mitokondrioihin: lihaskudoksenkin mitokondriot olivat tutkimuksessa alaviritteiset, mutta muutos ei ollut yhtä voimakas kuin rasvakudoksessa.

Tutkimuksesta saatiin vahvaa näyttöä siitä, että rasvakudoksen mitokondrioiden alhainen teho on kytköksissä pieniasteiseen tulehdustilaan. Lisäksi rasvakudoksen muutokset olivat tutkimustulosten mukaan yhteydessä lisääntyneeseen maksan rasvoittumiseen, esidiabeettisiin sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöihin sekä kolesteroliin.

– Jos mitokondrioita, solujen energiakoneistoa, verrattaisiin auton moottoriin, voitaisiin sanoa, että painon kertyessä moottorin teho laskee. Heikkotehoinen mitokondriomoottori saattaa myös tuottaa myrkyllisiä pakokaasuja. Tämä voi johtaa pieniasteiseen tulehdustilaan rasvakudoksessa ja tämän myötä lihavuuden liitännäissairauksien kehittymiseen, kertoo professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön tiedotteessa.

– Yllättävää tutkimustuloksissa oli se, että lihaksen mitokondrioreitit eivät olleet yhteydessä näihin lihavuudesta johtuneisiin muutoksiin, Pietiläinen sanoo.

Tutkimuksesta uutisoivan Turun Sanomien mukaan lihomista selittää niin ikään ruokavalion koostumus. Ihmiset reagoivat eri tavalla samoihin ruokiin, ja ruokavalion laatu voi määrittää lihomista kaloreitakin enemmän.

Cell Metabolism -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa pitkälle jalostettuja tuotteita syövät lihoivat kahdessa viikossa keskimäärin noin 0,9 kiloa. Tuoreita ruokia syövät puolestaan laihtuivat. Ero selittyi rasvan kertymisellä elimistöön.

Olennaisimmat ovatkin Kirsi Pietiläisen mukaan ruokailun ensimmäiset 15 minuuttia. ”Hulahtavia ruokia”, kuten ranskalaisia, sipsejä ja hampurilaisia, tulisi hänen mukaansa välttää.

– Jos ensimmäisen 15 minuutin aikana tehdään jotain, mikä edesauttaa kylläisyyttä, ei tule syötyä niin paljon ruokaa, hän sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)