Suomeen on toimitettu tähän mennessä yli miljoona rokoteannosta. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

TS: Maahanmuuttajissa kasvaa kriittisyys rokotuksiin

Kantaväestö hukkuu informaatiotulvaan mutta maahanmuuttajalle tilanne on paljon vaikeampi.

Turussa ongelmaan on tarttunut jo viime vuonna suuri ammattilaisten ja vapaaehtoisten joukko. Silti tartuntamäärät maahanmuuttajien joukossa ovat edelleen suuret ja vaikuttamistyön tarve jatkuu, uutisoi Turun Sanomat.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin koronatukihankkeen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Heidi Karvonen on tartuntamäärien lisäksi huolissaan siitä, mitä jatkuvat uutiset vieraskielisten tartuntamääristä tekevät asenteille maahanmuuttajia kohtaan.

– Ihmisten olisi tärkeää ymmärtää, miksi haavoittuvammassa asemassa olevien keskuudessa korona leviää helpommin. Ei ole kyse välinpitämättömyydestä, vaan haavoittuvuudesta, jota aiheuttavat kieli- ja lukutaito-ongelmat, tiivis asuminen sekä työskenteleminen tehtävissä, joita ei pysty tekemään etänä. Nämä ongelmat ovat haavoittuvien väestönosien joukossa samat maailmanlaajuisesti, hän sanoo TS:lle.

Tartuntoihin liittyy myös kulttuurisia haasteita. Karvonen kertoo, että koronatartuntaa pidetään joissakin kulttuureissa häpeänä, minkä vuoksi siitä ei uskalleta kertoa edes läheisille ja oireisenakin osallistutaan esimerkiksi kulttuuriin vahvasti kuuluviin sukujuhliin.

Kenttätyötä tekevien näkemyksen mukaan epäluuloisuus koronarokotteita kohtaan on kasvanut maahanmuuttajayhteisöissä.

Läheskään aina tiedon tavoittavuudessa ei kuitenkaan ole kyse oikeakielisyydestä.

– Ongelma on siinä, miten se monikielinen informaatio tavoittaisi ihmiset, kun kaikilla ei ole edes lukutaitoa. Siksi maahanmuuttotyössä tapahtuva rinnalla kulkeminen ja ihmisten kohtaaminen on niin tärkeää, Karvonen sanoo.

Kulttuurisena kysymyksenä on monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtajan Muhis Azizin mukaan noussut esiin myös se, että maahanmuuttajanuoret ovat yhä useammin perheidensä koronatartunnan lähteitä.

– Kaikki nuoret eivät ymmärrä koronarajoitusten tärkeyttä, eivätkä pysy kotona tai pidä esimerkiksi vanhempiinsa riittävää etäisyyttä. Monessa kulttuurissa koetaan, että jos et tarjoa vanhemmillesi apua, et kunnioita vanhempiasi ja olet laiska, Azizi kertoo TS:lle.