Lääkkeiden vähittäishinnat ovat Suomessa selkeästi Euroopan hintatasoa korkeammat, todetaan Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurlingin ja Lääkeselvitys 2018 -hankkeen johtaja Liisa Hyssälän Lännen Median puheenvuorossa, jonka on julkaissut muun muassa Turun Sanomat.
Suurin syy Suomen lääkkeiden hintojen nousuun löytyy lääkelaista, jota ei ole 80-luvun jälkeen merkittävästi uudistettu. Se on säilynyt ytimeltään samana, vaikka toimintaympäristö ja asiakastarpeet ovat muuttuneet.
Myös helmikuun alussa julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön raportti osoittaa, että apteekkien perustamisen valitusprosessit ovat liian hitaat eikä asiakasta palvella riittävästi lääkkeiden saatavuuden osalta. Apteekkarit voivat jarruttaa valituksilla jopa vuosikausia uusien apteekkien perustamista.
Suurin syy sääntelyssä
Nykyisellään apteekkeja ei ole tarpeeksi auki illalla, öisin ja viikonloppuisin. Suuri syy lääkkeiden korkeille vähimmäishinnoille on määräsääntely, mutta myös apteekkien omistajuuden ja yritysmuodon rajoitukset.
– Suomalaiset voivat nyt ostaa Virosta myös reseptilääkkeitä, ja niihin saa sairausvakuutuskorvauksen. Muutos on suuri, koska nyt huomataan hintaerot. Kun lääkkeen saa jopa kymmeniä prosentteja halvemmalla lahden takaa, ei ihme, jos lääketurismi viriää. Hintaeroa on myös Ruotsiin, Beurling ja Hyssälä linjaavat.
Keskiöön tulisi kirjoittajien mukaan nostaa lääkkeitä käyttävä kuluttaja sekä turvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden varmistaminen koko Suomessa.
– Yhden ammattiryhmän privilegion varjelu yhteiskunnan ja kuluttajan edun kustannuksella on outo ja kestämätön jäänne menneisyydestä, kirjoittajat toteavat.
