Kuntien vaakunoita. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Touko Aalto: Viestini oikeistolle ja vasemmistolle

Kirjoittajan mukaan käynnissä on kuntien pudotuspeli. Voittajia ovat laskutaitoiset.

On taas se aika vuodesta, kun kuntien valtuustoissa asetetaan vanha levysoitin pyörimään. Yhdessä kappaleessa kerrotaan, miten on löydettävä lisärahoitusta eri menokohteisiin. Seuraavassa kauhistellaan vaatimusten kustannuksia. Kolmannessa kappaleessa orkesterin jäsenet esittävät soolon erilaisista budjetin painotuksista. Neljännessä kappaleessa vedotaan kaikkien vastuullisuuteen, jotta yhteissoitto voisi jatkua.

Tämä on tuttu virsi jokaiselle luottamushenkilölle ympäri Suomea. Kun ongelmat syvenevät, ovat kunnat pakotettuja levyttämään uusia kappaleita. Sellaisia voisivat olla vaikkapa investoinnit, jotka vahvistavat kuntien tulopohjaa ja vähentävät kustannusten kasvua.

Investointeja on hankala perustella, vaikka luottamushenkilöt ympäri Suomen tietävät, että on edullisempaa käyttää rahaa palveluihin, jotka vähentävät kustannuksia kuin käyttää rahaa palveluihin, jotka korjaavat ongelmia. Palveluiden juustohöylääminen luo vain vähän liikkumavaraa kuntien talouteen suhteessa haasteisiin, joita aiheutuu ihmisryhmille, jotka palveluita eniten tarvitsevat. Höylääminen ennemminkin lisää kustannuksia budjetin eri osa-alueilla kuin vähentää niitä.

Kiistely alati pienentyvän kakun palasista johtaa näivettymisen kierteeseen. Ainoa kestävä tapa rahoittaa lisääntyvä palvelutarve, on hillitä palveluista muodostuvaa kustannusten kasvua ja vahvistaa kuntien tulopohjaa. Se edellyttää eurojen perusteltua ja oikea-aikaista käyttöä, sekä kuntien elinkeinotoiminnan ja koko konsernitalouden vahvistamista.

Käynnissä on kuntien pudotuspelit. Vain vahvimmat kaupunkiseudut pystyvät velkavivuttamaan kasvua tukevia investointeja sekä luottamaan väestönkasvun veto- ja pitovoimaan. Nyt olisi tuhannen taalan paikka jollekin puolueelle tarjota ratkaisuja ongelmiin, joita alueellisen eriarvoisuuden kasvu on tuonut mukanaan. Nuo ongelmat näkyvät yhtäältä ihmisten, yritysten ja palveluiden määrän vähentymisenä ja toisaalta asumis- ja elinkustannusten kohtuuttomana kasvuna.

Kokonaisuuksien hahmotus avainkysymys

Miten kunnilla olisi perusedellytykset pysyä elinvoimaisina? Kuntien on helppo esittää kritiikkiä valtion yleiskatteisen rahoituksen vähenemisestä, tai velvoittavien tehtävien asettamisesta ilman täysimääräistä rahoitusta. Vaikuttavia päätöksiä voidaan tehdä myös itse. Kunnat pystyvät vaikuttamaan budjetin euromäärien ohella omaan toimintaansa, toisin sanoen budjetin sisäisiin valintoihin.

Otetaan esimerkiksi lastensuojelu, jolla on erilaisia hintalappuja.

Yksi laitoshoitoon sijoitettu lapsi maksaa kunnalle yli 90 000 euroa vuodessa. Järkevintä kunnille olisi investoida lastensuojelun avohuollon resursseihin, sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin. Lastensuojelun sijaishuolto muodostaa yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa suurimmat sote-menojen kustannukset. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on varmasti jokaiselle kuntapäättäjälle tuttu haaste, johon ei päästä kuntayhtymämallissa suoraan puuttumaan, mutta lastensuojelun oikea-aikainen ja oikein kohdennettu resursointi on asia, johon kunta voi suoraan itse vaikuttaa. Mitä paremmin lakisääteiset palvelut hoidetaan ja resursoidaan, sitä vähemmän niistä muodostuu kustannuksia.

Haaste muodostuu, kun kuntien onnistumisten vertailu typistyy kuntatalouden tunnusluvuissa etenkin vuosikatteen ja poistojen osalta. Vähättelemättä taloudellisten tunnuslukujen merkitystä väitän, että kunta-autoa ajetaan lyhyet valot päällä. Rakennus- ja infrahankkeissa on kyllä pitkät päällä, mutta samanlaista otetta tarvittaisiin yhä enemmän niin sanottuihin inhimillisiin investointeihin, joilla pystytään hillitsemään kustannusten kasvua ja lisäämään kuntien pito- ja vetovoimaa, joka puolestaan on yritysten elinvoiman ehto ja edellytys.

Kuntien tulopohjan kasvattamisen kannalta monet merkittävät asiat eivät ole kuntien omissa käsissä, sillä etenkin liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden turvaaminen edellyttää valtiolta isoja satsauksia, josta MAL-neuvottelut ovat hyvä esimerkki. Tonttien hinnat, sijainnit, rakennettavuus ja logistiikan järjestäminen alueellisesti ovat asioita, joita kunnat ja seutukunnat pystyvät yhdessä parantamaan, jotta parhaat mahdolliset edellytykset yritystoiminnalle tulevat luoduiksi. Jos kunta pystyy tarjoamaan yrityksille osaavaa työvoimaa, hyvän yhteistyön edellytykset ja kasvavan, elinvoimaisen toiminta-alueen, se pystyy lisäämään verotulojaan. Elinvoimainen kunta kykenee tarjoamaan ihmisille mahdollisuudet työhön ja toimeentuloon alueellaan.

Toivon, että etenkin oikeistopuolueissa ymmärrettäisiin paremmin lakisääteisten peruspalveluiden kustannuslogiikka, vasemmistopuolueissa taas kuntien tulopohjan merkitys palveluiden turvaamiseksi ja kaikissa puolueissa kokonaisuuksien katsomisen tärkeys.

Myös kuntavaalien lähestyessä.

Touko Aalto

Touko Aalto

Kirjoittaja on entinen kansanedustaja ja entinen vihreiden puheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt