Vladimir Vysotskin poika Nikita Vysotski poseeraa isänsä kuvan vieressä Moskovan Vysotski-museossa 17. tammikuuta 2013. LEHTIKUVA/MAARIT ROIHA

Jussi Lähde: Mitä lännelle tapahtui?

Kirjoittajan mukaan pyrkimystä totuudellisuuteen tulisi puolustaa joka päivä.

Lauluntekijä Vladimir Vysotski oli vuosikymmeniä yksi voimallisimpia neuvostojärjestelmän mädännäisyyden kriitikoita. Trubaduurina ja näyttelijänä uransa tehnyt Vysotski kuoli vuonna 1980, eikä hän elämänsä aikana saanut kotimaassaan keskeistä tuotantoaan julkaistua, saati julkista arvonantoa. Häneen lyötiin poltinmerkki ”järjestelmänvastainen”.

Neuvostojärjestelmän kaaduttua Vysotskin lähinnä Ranskassa ja Kanadassa levytettyä tuotantoa kuultiin Venäjällä jopa radiossa. Valitettavasti Vladimir Putinin hallinnon myötä useista Vysotskin lauluista on tullut teemoiltaan yhä ajankohtaisempia ja on yhtä aikaa kiinnostavaa ja surullista pohtia, miten taiteilijan laulujen kaltaiseen tuotantoon suhtaudutaan Kremlissä nyt. Valtion kanaville tuskin olisi asiaa. Järjestelmänvastainen mikä järjestelmänvastainen.

Suomessa Vysotskin tuotanto tunnetaan kiitos Turkka Malin ja Arto Rintamäen suomennosten. Taiteilijan harmittomampaan tuotantoon kuuluva Ystävän laulu on suomalaisille tuttu Junnu Vainion suomentamana.

Itseeni syvimmän iskun Vysotskin tuotannosta on tehnyt Totuus ja valhe -niminen kappale, tai pikemminkin sävelletty runomittainen tarina. Tammikuussa 2021 kuunneltuna laulu sävähdyttää rajusti. Itseasiassa se kertoo, mitä lännelle on tapahtunut sen jälkeen, kun idän valheiden peili sirpaloitui vuonna 1991 neuvostojärjestelmän hajotessa. Sirpaleet eivät kadonneet vaan ne levisivät ympäri maanpiirin.

Länsimaisen sivistyksen roti oli siinä, että emme halunneet olla valheellisen kommunismin aattella ratsastavan totalitaristisen järjestelmän kaltaisia. Aion painattaa t-paidan, jossa lukee kiitos 1917 – 1991. Nuo vuodet tekivät läntisestä järjestelmästä itseään kriittisesti tarkastelevan ja korjaavan huojuen ja horjuen kohti rehellisyyttä pyrkivän maanpiirin. Matka ei aina ollut kovin kunniakas, mutta juuri siksi saavutimme niin paljon.

Totuuden ja valheen tarina alkaa tilanteesta, jossa totuus kulkee koreana ja kunnioitettuna kadulla.

Palmikkopäisenä totuus maailmaa kiersi.
Edessä köyhien rampojen prameili vaan.
Ikkunasta valhe hänet nähdessään huusi:
”Voit levätä luonani tule sisälle vaan!”
Totuus noudatti kutsua lepäsi sängyllä hetken.
Ei aikaa kun nukkui kuin lapsonen Jumalan.
Valhe peitteli hänet ja avasi shampanja-pullon.
Joi itsensä humalaan punoen suunnitelman.

Valhe päättää anastaa totuuden olemuksen ja onnistuu aikeissaan.

Hän varasti totuuden leningin, kultaisen pannan.
Änki koreat kengät kiroten jalkaansa tuo.
Kellon ja lompakon otti ja kadulle juoksi.
Totuuden hahmossa valhe nyt shampanjaa juo

Juuri näin meille on tapahtunut niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Emme Suomessakaan ole synnittömiä, vaikka luulottelemmekin helposti olevamme jokin universaali nuhteettomuuden mittatikku.

Neuvostoliiton kaatumisen piti vapauttaa ihmiset niin idässä kuin lännessä. Niin valitettavasti myös tapahtui. Lännessä vapauduimme tavoittelemasta omia ihanteitamme. Itsekeskeinen moraalikilpamme oli ohi. Julistauduimme voittajiksi ja omanarvontuntomme alkoi haista.

Olimme puoli vuosisataa julistaneet haluavamme auttaa rautaesiripun takaista maailmaa. Kun mahdollisuus tuli, emme olleet sanojemme mittaisia. Kun mahdollisuuksien maailma aukesi, omahyväisyytemme laiskisti meidät, samalla menetimme otteen totuudesta.

Totuuden ja valheen taisto päättyy myös Vysotskin laulussa ongelmallisesti.

Voit toivosi heittää turhaan totuutta säälit,
vaikka löytyykin hulluja totuutta puolustamaan.
Se joskus voi voittaa valheen, mutta huomaa:
Vain jos oppii valheen lailla varastamaan.

Tammikuussa 2021 en tiedä kumpi järjestelmä lopulta voitti vuonna 1991. Neuvostojärjestelmässä juuri kukaan ei saanut sanoa mitään. Nyt elämme aikaa jossa kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa. Kommunismin särkyneen peilin palat koristavat niin Kremlin peilisalia, sosiaalisen median vaihtoehtoisia valheita ja sekä useita perinteisiä ja uusia puolueita ja liikkeitä.

Kuunnelkaa Mika ja Turkka Malin laulu Valheesta ja totuudesta. Luulen että Vladimir Putin, Boris Johnson, Donald Trump ja Steve Bannon hyräilevät kappaletta hymyssä suin. Sama laulu kaikuu myös lähempänä, jokaisen meidän sisällämme.

Pyrkimystä totuudellisuuteen tulisi puolustaa joka päivä, tykönämme, omassa ajattelussamme ja ajassamme. Muutoin valhe anastaa kultaisen kellomme ja ohjastaa tammaamme.

Vladimir Vysotksin Totuus ja valhe -kappaleen suomennos Turkka Mali

 

Jussi Lähde

Jussi Lähde

Kirjoittaja työskentelee akkumineraalien malminetsinnän ja kaivostoiminnan kehittämisen vastuullisuuden ja viestinnän parissa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt