X
SULJE MAINOS

”Tosiasia on, että suuri osa Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista on paremman elintason perässä”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan suuri osa Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ei ole vainon kohteena.

Kansanedustaja (kesk.) ja Ivalon rajavalvonta-alueen entinen varapäällikkö Mikkö Kärnä kommentoi Uuden Suomen blogissaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona pitämää puhetta ja turvapaikanhakijatilannetta.

Kärnän mukaan laajaa mediahuomiota herättänyt puhe ”järisytti kansakuntaa niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä”.

”Puhe nostatti aikamoisen mediamylläkän joka osoittaa, että keskusteltaessa maahanmuutosta tai käynnissä olevasta kansainvaelluksesta kaikki mikä voidaan ymmärtää väärin, myös ymmärretään. Väärinymmärryksiä on sattunut erityisesti ’rajat kiinni’ ja ’rajat auki’ leireissä joka osoittaa, että ääripäät dominoivat tätä keskustelua”, Kärnä kirjoittaa.

Kärnän ruotii kirjoituksessaan Niinistön puheesta ”hämmentyneitä” ja ”ihmeissään” olleita oppositiopoliitikkoja. Esimerkeiksi hän nostaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen.

”Olen ensimmäisen kerran presidentti Niinistön puheesta hämmentynyt. Minulle ei avautunut hänen retoriikkansa sisältö. Jos tasavallan presidentti toteaa, että sana turvapaikka, asylum (eng.), turvapaikan hakeminen siis, tarkoittaa subjektiivista oikeutta Eurooppaan, se on aika kovaa retoriikkaa tässä tilanteessa”, Antti Rinne kommentoi puhetta.

Kärnän mielestä Niinistön puheen sisältö ei auennut Rinteelle.

”Erityisesti Rinne kummeksuu Niinistön väitettä, jonka mukaisesti sanan ’asylum’ sanominen rajalla tuottaisi ’tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää rajan’. Kehoitankin Antti Rinnettä perehtymään turvapaikkamenettelyyn, sillä näin asia tosiaankin on. Jokaiselle turvapaikkaa hakevalle on Geneven pakolaissopimuksen mukaisten menettelyjen nojalla tosiaankin suoritettava turvapaikkatutkinta, joka kestää maasta riippuen vuorokausista vuosiin”, Kärnä kertoo.

Toisena esimerkkinä Mikko Kärnä mainitsee vihreiden kansanedustaja Ozan Yanarin, joka totesi olevansa ihmeissään Niinistön sanoista.

”Yanar kritisoi erityisesti Niinistön väitettä siitä, että sietorajan ylittyessä arvojärjestelmämme romahtaisi. Kritiikki on vailla pohjaa, sillä jokainen objektiivisesti asiaa ajatteleva ymmärtää, ettei mikään yhteiskunta kestä nopeita muutoksia yhteiskuntarakenteeseensa ja väestöpohjaansa ilman, että myös sen arvojärjestelmä muuttuu”, Kärnä toteaa.

Hänen mukaansa tulijoita ei kyetä mitenkään integroimaan suomalaiseen yhteiskuntaan, jos turvapaikanhakijoita saapuu lyhyessä ajassa valtava joukko.

”Integraation puute taas johtaa konflikteihin ja joudumme pakostakin muuttamaan suhtautumistamme tulijoihin. Kävisi siis juuri niin, kuten tasavallan presidentti totesi. Pyrkimys hyvään tuottaisi kaikille pahaa. Viime vuonna Suomeen saapuneet noin 32 000 turvapaikanhakijaa kun ovat jo osoittaneet, että koko järjestelmämme on äärirajoilla.”

Mikko Kärnä muistuttaa kirjoituksessaan myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sisällöstä. Hänen mukaansa koko turvapaikkajärjestelmä perustuu julistuksen sanojen mukaisesti ajatukselle siitä, että ”jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa”.

”Tosiasia kuitenkin on, että suuri osa Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ei ole vainon kohteena, vaan he saapuvat tänne paremman elintason perässä. Tässä tilanteessa on varsin perusteltua nostaa keskusteluun se, haluammeko pyrkiä auttamaan kaikkia, vai tuleeko meidän pyrkiä kohdentamaan apu niille, jotka todella ovat hädänalaisia? Itse ainakin kallistun jälkimmäisen ratkaisun puoleen”, Kärnä sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt