Helsingin kaupungilta on tullut myönteinen esitys alustavaan tontin varaukseen, toteaa moskeija- ja monitoimikeskushanketta puuhaavaa Oasis-säätiötä edustava Pia Jardi.
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ehdottaa, että kaupunki varaa Sörnäisten Hanasaaresta alueen moskeijan ja monitoimikeskuksen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailua varten. Lautakunta käsittelee asiaa ensi viikon tiistaina.
Oasis-säätiön Pia Jardi korostaa, että moskeija- ja monitoimikeskushankkeen tarkoituksena on lisätä yhteiskuntarauhaa ja yhdenvertaisuutta. Suomen kieli on tärkeässä roolissa hankkeessa.
– Suomi on yksi ainoa kieli, joka yhdistää suomalaisia muslimeja. Nykyisissä rukoustiloissa puhutaan arabiaa, somaliaa, kurdia tai jotain muita kieliä, joten on hyvin tärkeää meille, että saataisiin hyvin suomalainen moskeija ja hyvin suomalainen keskus, joka toimisi suomalaisten periaatteiden mukaisesti, Jardi sanoi Oasis-säätiön järjestämässä tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Jardin mukaan lapset ja nuoret eivät koe olemassaolevien islamilaisten yhteisöjen toimintaa omakseen esimerkiksi kielimuurin takia.
Perjantairukoukset striimattasiin kansan kuultavaksi
Jardin mukaan muslimiyhteisöllä ei ole varaa rahoittaa hanketta itse, joten ulkomainen rahoitus on välttämätöntä. Hankkeeseen kuuluu moskeijan lisäksi monitoimikeskus, jossa olisi palveluja muslimeille. Palvelut olisivat avoimia myös muille.
– Meidän ajatus on, että tämä on koko yhteiskuntaa tukeva hanke, ei pelkästää muslimeita. Moskeija on avoinna kaikille. Sinne pääsevät myös ei-muslimit tutustumaan ja seuraamaan rukouksia. Esimerkiksi ajatuksena on, että perjantairukoukset, saarnat striimattaisiin, jolloin ne olisivat ihan tavallisen kansan nähtävillä ja kuultavana, että mitä siellä saarnataan, Jardi kertoo.
Palvelukeskuksen osuus uimahalleineen ja urheilutiloineen olisi 60 prosenttia suunnitelmasta, koulutus-, konferenssi- ja kirjastotilan osuus 25 prosenttia ja loppu olisi moskeijaa.
Jardin mukaan suurmoskeija on harhaanjohtava sana hankkeesta. Tavoitteena on keskeinen moskeija, ei niinkään kooltaan suuri.
– Ei vain yhden koulukunnan edustaja, vaan tulee huomioida kaikki koulukunnat ja kaikkien suomalaisten muslimien tahtotila.
Moskeija olisi kuitenkin sunnimoskeija.
Hankkeessa mukana olevan entisen suurlähettilään Ilari Rantakarin mukaan Suomen vahvuus on vakaa yhteiskunta, joka huolehtii myös vähemmistöistään.
– Tämä on ollut yksi avain yhteiskuntarauhaan ja vakauteen, Rantakari sanoi.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 75[nbsp]000 muslimia, kun esimerkiksi kreikkalaisortodokseja on 62[nbsp]000.
– On tärkeää, että vähemmistöt kokevat olevansa yhdenvertaisia.
Rantakarin mielestä myös eristämistä tai eristäytymistä täytyy ehkäistä.
Muslimeiden saatava hallita omia asioitaan Suomessa
Tiedotustilaisuudessa oli mukana Islamilaisen yhdityksen puheenjohtaja, tohtori A.Latif Mahmood Al Mahmood Bahrainin kuningaskunnasta. Hän toimii hankkeessa neuvonantajana suomalaisille muslimeille. Hänen suhteensa Suomen kansaan on alkanut henkilökohtaisella tasolla, ja se on johtanut Suomi-Bahrain-ystävyysseuran perustamiseen.
– Meidän tavoitteena on perustaa tänne keskus, joka parantaisi suhteita Suomen ja Bahrainin välillä, Al Mahmood sanoi tulkkina toimineen imaami Anas Hajjarin välityksellä.
Al Mahmoodin mukaan he haluavat rohkaista muslimeita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan nykyistä paremmin ja auttaa Suomen valtiota, jotta muslimit tuntisivat, että heidän uskontonsa on kunnioitettu tässä sekulaarissa maassa, kuten muutkin uskonnot.
Al Mahmood varoitti, että muissa maissa valtiot ovat puuttuneet muslimien asioihin. Suomessa pitäisi välttää sitä, että muut hallitsevat muslimien asioita, vaan muslimit hallitsevat omia asioitaan Suomessa.
Helsinki vaati Bahrainista sitoutumista kustannuksiin
Al Mahmood kertoi, että Helsingin kaupunki oli pyytänyt Bahrainissa sijaitsevalta Islamilaiselta yhditykseltä sitoumuksen, että se vastaa Oasis-hankkeen kansainvälisen suunnittelukilpailun kustannuksista. Suunnitteluvaiheen kustannuksiksi arvioidaan 700[nbsp]000 euroa,ja se on tarkoitus kerätä Bahrainista. Yksityisiltä henkilöiltä on saatu toistaiseksi lahjoituslupauksia 200[nbsp]000 euron edestä.
– Tontinvaraus on suomalaisen yhteiskunnan sitoumus tälle hankkeelle. Arkkitehtuurikilpailun jälkeen tiedetään kustannukset. On vaikea sitouttaa, jos ei ole olemassa perusratkaisua eli tontin varausta, Ilari Rantakari sanoi.
Al Mahmoodin mukaan hankkeen lopulliset kustannukset eivät voi olla selvillä ennen suunnittelukilpailua. Vastausta siihen, kuka vastaisi keskuksen käyttökustannuksista ja kuinka paljon ne olisivat, ei saatu. Rahat koko hankkeeseen on tarkoitus kerätä Bahrainista ja ulkomailta.
– Kuningas itse on rohkaissut toimintaan ja tukemiseen. Jos hän antaa lahjoituksia, se tulee hänen henkilökohtaiselta tililtään, ei valtion tililtä, Al Mahmood sanoi.
Bahrainista on jo rahoitettu Oasis-hankkeen suunnittelua jo 400[nbsp]000 eurolla. Monitoimikeskuksen käytöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseen ei saatu vastauksia.
Islamilainen yhdistys avaa oman, erillisen tilin hanketta varten. Rahat siirretään virallista, valvottua tietä Suomeen.
Al Mahmood on tullut Suomeen keskustelemaan Oasis-hankkeesta Helsingin kaupungin edustajien ja muiden viranomaisten kanssa.
