Tuloksellisuustarkastuspäällikkö Lassi Perkinen Valtiotalouden tarkastusvirastosta on kirjoittanut pitkän tviittiketjun ajatuksistaan, joita uutiset ja VTV-kritiikki on hänessä herättänyt. Perkinen on työskennellyt VTVssa yli 20 vuotta eri tuloksellisuustarkastuksen tehtävissä.
Perkinen toteaa tviiteissään, että kritisoituja asioita on monia, joista hän käsittelee seuraavia: 1) pääjohtajan matkustaminen, 2) viraston löysä rahankäyttö, 3) laiton virkasopimus, 4) mahdollinen valtion varojen väärinkäyttö 5) epäilyttävä urakehitys, 6) viraston työajan käyttö, 7) väitetty tarkastustulosten muuntelu sekä lopuksi 8) mitä pitäisi tehdä.
Perkinen huomauttaa, että virkamiehellä on työnantajaa kohtaan lojaliteettivelvollisuus eikä ikäviä asioita saa huudella julkisesti.
– Mielestäni en riko tätä. Asioita on käsitelty mediassa kk-kaupalla. Katson, että avoin puhe pikemminkin suojelee kuin heikentää luottamusta virastoon, hän toteaa.
Kysymys 1: Onko pääjohtaja matkustanut liikaa?
V: On, selvästi. Matkustusmäärät ja -kulut ovat suuria verrattuna mihin tahansa: muihin virastoihin, viraston aiempaan matkustamiseen tai siihen ajankäyttöön, minkä matkat vievät muulta johtamiselta tilanteessa, jossa TrV (eduskunnan tarkastusvaliokunta) on huomauttanut henkilöstön tyytymättömyydestä ja on tehty uutta strategiaa ja organisaatiota. Vaikka jokaiselle matkalle on ollut jokin peruste, kokonaisuudessaan matkustaminen on ollut liiallista.
Kysymys 2: Onko virasto käyttänyt rahaa löysästi?
V: On. Kv. matkoille on määrätty liian heppoisin perustein. Ravintoloissa on syöty liian usein. Kalliisiin koulutuksiin on osallistuttu. Konsultteja on käytetty. Varainkäytön kulttuuri on muuttunut viimeisinä vuosina paljon.
Kysymys 3: Mistä on kyse EOA:n (eduskunnan oikeusasiamies) laittomaksi toteamassa virkasopimuksessa?
V: Mielestäni ennen kaikkea osaamattomuudesta. Kun tiedän tapauksen suht hyvin, en voi sanoa paljon. Ajattelen, että kyse ennen kaikkea pitkäaikaisesta huonosta henkilöstöasioiden hoitamisesta sekä taitamattomasta ja huolimattomasta toiminnasta sopimusta tehtäessä. Sen sijaan somessa puhutusta hiljentämisestä” tai ”peittelystä” ei ole mielestäni kyse. Jos KRP tutkii asiaa ja jos se etenee tuomioistuimeen, yksityiskohdat ehkä selviävät.
Kysymys 4: Onko pääjohtaja käyttänyt valtion varoja väärin (lentopisteet, kauneudenhoito)?
V: Todennäköisesti, mutta sitä ei voi ulkopuolelta todeta kuin virasto itse (peritäänkö takaisin) ja lainkäyttöviranomainen (jos epäillään rikosta) Totuuden pisteiden käytöstä tietää nyt vain henkilö itse. Selvää on, että hiljaisuus herättää epäilyksiä. Kun kuuluu henkilöstöön, olisi mukava kuulla, miten pääjohtaja on toiminut. Eikä kyse ole tietenkään vain Finnair-pisteistä, vaan pisteitä saa myös muilta yhtiöiltä.
Kauneuskuluista: Tietenkään kauneudenhoito ei kuulu valtion piikkiin. Kohtuullista lie, jos otetaan edustuskuvia kerran useammassa vuodessa ja paikalla on meikkaaja, joka viimeistelee lookin. Puhe siitä, että tällainen olisi ollut kaikkien käytettävissä: höpöhöpö.
Laajempi tausta: edustuskuvia on otettu toistuvasti, ehkä 2 x vuodessa. Näitä on käytetty viraston eduskuntakertomuksissa, mikä on ymmärrettävää. Edustuskuvia on myös viraston tilinpäätöksen kuvituksena, mikä on … ehkä vähemmän ymmärrettävää. Kuvien ottamisen voi tulkita osana viraston laajempaa ”viestintäpainotteisuutta”: visuaalisuuteen painotetaan ja painotus etenee pääjohtaja edellä. On muuten hienoja kuvia on otettu muistakin, minusta myös. Mutta tarvitseeko VTV todella tällaista brändäystä, hän kysyy tviitissään
Kysymys 5: Oliko pääjohtajan urakehitys hyvän hallinnon vastaista?
V: No, viranomaisella on rekrytoinneissa laaja harkintavalta. Ensimmäisen viran vaatimukset olivat toki oikein hyvin pääjohtajan tuolloista osaamista vastaavia. Sitten kehitys oli todella nopeata, erityisesti työkokemukseen nähden. Virkanimikettä ja organisaatiorakenteita muutettiin vikkelästi. Henkilöstöstä tähän oli vähän vaikea nähdä loogista linjaa. Hyvä kuitenkin muistaa, että 2015 valinnan teki eduskunta yksimielisesti.
Kysymys 6: Onko viraston työajan käyttö ollut tarkoituksenmukaista?
V: Riippuu vastaajasta. Pääjohtaja päättää linjasta ja painotus on ollut erilainen verkostomainen yhteistoiminta, kv. toiminta, viestintä, digihankkeet. Näitä on tehty, joten siinä mielessä kaikki hyvin. Samalla työajan käyttö on jo pitempään vähentynyt varsinaisiin tehtäviin, joita ovat perustuslain mukainen taloudenhoidon tarkastus sekä erillislaeilla säädetyt puolue- ja vaalirahoitusvalvonta ja finanssipolitiikan valvonta.
Onko kehityssuunta yllätys? Ei sikäli, että luvut ovat olleet avoimesti tilinpäätöksissä. Onko asiasta puhuttu virastossa? Totta kai on. Eivät kaikki, minäkään, ole samaa mieltä olleet. Mutta ei suunnasta huutoäänestyksellä päätetä, eduskunnan valitsema pääjohtaja päättää. Jos taas suunta ei näytä ulkopuolelta hyvältä, siitä pitää virastoa muistuttaa.
VTV:n ulkoinen tarkkailija on eduskunta ja tarkastusvaliokunta. VTVn riippumattomuus huomioiden, voisiko TrV tällaisia huomioida tehdä? Kyllä voisi, Perkinen vastaa tviitissään.
VTV:n riippumattomuus liittyy ennen kaikkea aihevalinnan ja tarkastuksen tekemisen riippumattomuuteen. Kyllä meidän toimintaamme voi ja pitää arvioida. Joskus voidaan rikkoa raja, että virasto ei enää toteuta tehtäväänsä. Jos ei TrV tätä arvioi, kuka sitten?
Kysymys 7: Onko (tuloksellisuus)tarkastusten tuloksia muunneltu? (Iltalehti 2.4.) Tämä on hyvin vakava asia, koska kyse on VTV:n luotettavuudesta ja viraston integriteetin ytimestä. Ennen vastausta huomio siitä, mitä muuntelu tuloksellisuustarkastuksessa voi olla ja mitä se ei ole. Epätervettä muuntelua EI OLE se, että kertomusluonnosta muokataan yhdessä. Tarkastukset ovat viraston tuotteita ja esimiehen pitääkin puuttua tekstiin. Tarkoitus on selventää viestiä, varmistaa laatua ja parantaa ilmaisua. Tätä tehdään aina ja siinä EI OLE mitään väärää, Perkinen selittää.
Hänen mukaansa ”epätervettä muuntelua VOISI OLLA, että valitun tarkastuksen fokusta rajataan siten, että tarkastuksen aiheesta jää pois relevantteja kysymyksiä. Kysymys ’onko koordinoitu riittävästi’ on kohteelle mukavampi kuin ’onko toimittu tehokkaasti’.”
PAHIMMILLAAN muuntelua olisi, että tarkastuksen johtopäätöksiä säädetään havaintoihin perustumattomaksi. Muuntelu VOISI OLLA myös sitä, että muutetaan tarkastustuloksen viestintää – esim. lehdistötiedotetta, vaikka raportti on sama. Tämä on vakavaa.
No onko tätä tehty? Perkinen vastaa kolmiosaisesti:
V1: Omissa töissä ei.
V2: Sivusta asiaa kuunnelleena en ole IL:ssä esitetyistä kahdesta tapauksesta eri mieltä.
V3: On ollut tärkeää olla viestinnässä rakentava ja kehittävä.
Kysymys8: Mitä nyt pitäisi tehdä?
Asia on toki kesken ja sitä käsitellään eduskunnassa ja lainkäyttöviranomaisissa vielä pitkään. Skandaali on kuitenkin ollut niin iso, että rohtoja olisi hyvä alkaa jo etsiä. Itse keksisin neljä, alla merkitty R1-R4.
R1: Uusi pääjohtaja on valittava pian. Virastolla on sijaisjärjestelyt, mutta sijaisella ei ole eduskunnan mandaattia toimia riippumattomasti tarkastustyössä tai tehdä strategisia muutoksia. Jos virastoon halutaan uudistuksia, tarvitaan eduskunnan valitsema pääjohtaja.
R2: Kulukurin on tiukennuttava ja kustannustietoisuuden parannuttava. Löyhää rahankäyttöä on ollut liikaa. Joka seminaariin ei tarvitse mennä. Edustuskuvia voi ottaa yhdet. Konsulttiapua voi ostaa harkitummin. Työpäivän hintaa on seurattava tarkemmin.
R3: Viraston perustehtävä, tarkastus ja valvonta, on nostettava takaisin keskiöön. Ei voi olla niin, että kaikenlainen muu on tosi tärkeää ja se vähentää aina tarkastuspäiviä, vaikka tarkastus on perustuslaissa virastolle säädetty tehtävä.
R4: Viraston ja tarkastusvaliokunnan suhde olisi hyvä määrittää uudestaan. TrV aloitti v. 2007 ja sillä ja virastolla on ollut hyvä suhde. Skandaali näytti, että suhde on saattanut olla liiankin hyvä. On luotettu ja uskottu, kun olisi voitu kysyä ilkeitäkin kysymyksiä.
Toivoisin, että TrV tarkastelisi virastoa myös tiukan kriittisesti: Onko VTV valinnut hyviä aiheita? Ovatko VTV:n tarkastukset olleet laadukkaita? Onko VTV tehnyt tarkastukset tehokkaasti? Onko VTV organisaationa taloudellinen?
TrV-suhteeseen vaikuttaa mielestäni paljon, että se käsittelee lähinnä VTV:n eduskuntakertomukset, ei perustarkastuksia (vaan saa ne tiedoksi). Tarkastustyön laadusta on kuitenkin vaikea saada kuvaa yhteenvetoraportista.
Omasta mielestä hyvän kuvan laadusta voi saada vain käsittelemällä yksittäisiä tarkastuksia riittävän laajasti. Käsitellessä voisi myös kuulla kohteilta kiitosta tai kritiikkiä tarkastustyön laadusta. Tämä antaisi TrV-VTV-suhteelle uuden ulottuvuuden.
Lopuksi Perkinen toteaa, että VTV-kritiikkiä on tullut lukuisista asioista, joita voi tarkastella ainakin kolmesta näkökulmasta:
Onko toimittu säädösten vastaisesti?
Onko toimittu tarkoituksenmukaisesti?
Miltä asia näyttää ulospäin?
Hän vastaa näin:
On luultavasti joissain asioissa toimittu.
Ei ole kaikissa asioissa toimittu.
Huonolta näyttää.
#VTVgate on ollut mediassa jo 7 kuukautta. Torstaina kansliatoimikunta pidättänee pääjohtajan virastaan ja täysistunto mahdollisesti irtisanoo myöhemmin. Tapahtuma on täysin poikkeuksellinen. Alla tosi pitkä ketju ajatuksista, joita uutiset ja vtv-kritiikki on herättänyt. 1/x
— Lassi Perkinen (@lperkinen) April 6, 2021
