Viime syksynä alkanut koronan toinen aalto painaa kasvua alaspäin vielä vuoden alussa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Koronan toinen aalto hidastaa euroalueen elpymistä

Kriisi iski erityisen lujaa euroalueen työttömyyslukuihin.

Voimakasta kasvua edelsi viime vuoden koronakriisin aiheuttama historiallinen pudotus euroalueen tuotannossa. Viime syksynä alkanut koronan toinen aalto painaa kasvua alaspäin vielä tämän vuoden alussa hidastaen näin jo kesällä alkanutta elpymistä, todetaan Euroopan johtavien taloustutkimuslaitosten EUROFRAME-ennusteessa, jonka on julkistanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.

Euroalueen talouskasvu on tänä vuonna keskimäärin 4,9 prosenttia, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset. Koronapandemia johti historialliseen talouden supistumiseen keväällä 2020, ja koko vuoden tuotanto laski euroalueella arvioiden mukaan peräti 7,4 prosenttia.

Talouden odotetaan elpyvän vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana rokotusten alettua. Koronatilanteen pahentuminen viime vuoden loppupuolella hidasti jo kesällä alkanutta talouden elpymistä ja painaa kasvua vielä tämän vuoden alkupuolella.

Teollisuussektori osoittaa edelleen jatkuvaa kasvua euroalueella, kun taas palvelualan toimintaa rasittavat rajoitustoimenpiteet. Tuotannon ja kulutuksen odotetaan elpyvän melko voimakkaasti patoutuneen kysynnän vuoksi toisesta vuosineljänneksestä alkaen.

Vuonna 2022 elpyminen jatkuu maltillisemmalla 3,1 prosentin kasvuvauhdilla.

Globaalia toipumista johtaa Kiina, jonka talous palautui yhtenä harvoista maista kriisiä edeltäneelle tasolle koronan ensimmäisen aallon jälkeen. Kiinan määräämät sulkutoimenpiteet uusien koronatapausten ilmennettyä voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti myös maailmankaupan talousnäkymiin tänä vuonna.

Monien euromaiden työttömyysluvut olivat olleet ennen koronakriisiä pitkään varsin alhaisella tasolla. Helmikuussa työttömyysaste oli vielä koko EU-alueella 7,2 prosenttia, kun heinäkuuhun mennessä se oli kohonnut 8,7 prosenttiin.

Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. Euroalueella työttömyyden kasvu oli yleensä vähäistä verrattuna tuotannon laskuun sekä Yhdysvaltoihin, jossa työttömyysaste oli huhtikuussa kohonnut 3,5 prosentista liki 15 prosenttiin.

Euroopassa koronakriisin negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoihin lievennettiin muun muassa lyhennetyllä työajalla sekä lomautuksilla.

Suomessa työttömyysaste oli viime marraskuussa 8,1 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli ollut 6,7 prosenttia.

– Suomessa työmarkkinoiden sokki vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli vakava, mutta sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti. Suomessa jo olemassa ollut lomautusjärjestelmä oli luultavasti tärkein iskunvaimennin työmarkkinoilla viime vuonna, sanoo Etlan ennustepäällikkö, yksi EUROFRAME-ennusteen laatijoista Markku Lehmus.

Työttömyysasteen odotetaan nousevan euroalueella 8,8 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan vähitellen 8,2 prosenttiin ensi vuonna.

Etla on yksi kymmenestä EUROFRAME-ennustetta laativista eurooppalaisista taloustutkimuslaitoksista. Ennusteen laadintaan osallistuu muun muassa DIW Berlin ja IfW-Kiel Saksasta, National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Britanniasta ja Bureau for Economic Policy Analysis (CPB) Hollannista.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt