Työterveyslaitos on kartoittanut, millaisia kuntoutusmuotoja työikäisille on toiminnallisiin häiriöihin ja miten eri kuntoutusmuodot soveltuvat Kelan järjestämään kuntoutukseen.
Toiminnalliset häiriöt ovat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua haittaavia oireita, joita perinteiset sairaustilat eivät selitä. Niistä seuraa yksilöille ja yhteiskunnalle merkittäviä hyvinvointi- ja tuottavuusmenetyksiä.
Työterveyslaitos on laatinut Kelan toimeksiannosta selvityksen toiminnallisten häiriöiden kuntoutusmalleista sekä mallien hyödyistä ja mahdollisista haitoista.
Selvityksen vastuuhenkilö Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta arvioi, että lisäämällä ammattihenkilöstön valmiuksia voidaan vaikuttaa hoidon kehittymiseen ja hälventää häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja. Samalla voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta toiminnallisista häiriöistä ja niiden hallintakeinoista.
– Näyttöä vaikuttavista, kuntoutujaa aktivoivista hoitomalleista on runsaasti, mutta hoitoon ohjautuminen ja pääsy on sattumanvaraista tai jopa mahdotonta, Selinheimo toteaa tiedotteessa.
Projektipäällikkö Soile Huumonen Kelasta kertoo, että selvitys tarvittiin, koska aiemmin saatavilla ollut tieto toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöistä oli pirstaleista.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on kerätty tätä tietoa kattavasti ja järjestelmällisesti, hän huomauttaa.
Selvityksen perusteella Työterveyslaitos suosittelee, että toiminnallisten häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen toimintatavoista laaditaan kansallinen suositus.
Lisäksi hoito- ja kuntoutuspalveluissa pitäisi rakentaa tutkimukseen pohjautuvaa, laaja-alaista yhteistyötä. Ammattilaisten tiedollisia ja taidollisia valmiuksia tulisi parantaa sekä kehittää vaikuttavia hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä.
Työterveyslaitos suosittelee myös, että Kela kehittää kuntoutuksen palveluita kohderyhmän tarpeita vastaaviksi.
