Koronaviruksen vastaisen rokotteen kehitystyön on kerrottu etenevän ennennäkemättömällä vauhdilla. Tällä hetkellä yli 70 ohjelmasta jo viisi on edennyt kliinisiin tutkimuksiin.
Australialais-taiwanilainen tutkijaryhmä kertoo uudesta havainnosta, jonka väitetään jopa kyseenalaistavan hankkeiden mielekkyyden. Intiasta löydetyn mutaation kerrotaan muuttaneen piikkiproteiinia, jolla koronavirus tarttuu ihmissolujen ACE2-reseptoreihin.
Kyseisiä reseptoreita löytyy ylähengitysteiden lisäksi myös keuhkoista, minkä arvellaan johtavan Covid-19:n vakavimpiin taudinkuviin.
Changhuan yliopiston professori Wei-Lung Wangin mukaan kyseessä on merkittävin tähän mennessä havaittu mutaatio. Ryhmän julkaisua ei ole vielä vertaisarvioitu.
– Tutkimuksessa tehty havainto herättää huolen, että [vasta-aineen reseptoria] koskeva mutaatio voi ilmaantua milloin vain. Tällöin on suuri riski, että SARS-Cov-2:ta vastaan kehitetty rokote osoittautuu turhaksi, tutkijat toteavat.
South China Morning Post -lehden mukaan julkaisuun on suhtauduttu varsin suurella varauksella. Muualla maailmassa havaitut koronaviruskannat ovat olleet geneettisesti hyvin samankaltaisia.
Nimettömänä pysyttelevä tutkija epäilee tuloksen ollaan mahdollisesti seurausta teknisestä virheestä sekvensoinnissa. Tietokonesimulaatiot voivat myös antaa harhaanjohtavia arvioita, joten muutoksen todellinen vaikutus olisi selvitettävä laboratorio-olosuhteissa.
Texas A&M -yliopiston professori Benjamin Neumanin mukaan väitetty mutaatio ei vaikuta tapahtuneen reaktiona immuunijärjestelmän toimintaan. Vaikka muutoksia tapahtuisi, voitaisiin niihin vastata kuten kausi-influenssarokotteissa.
– Pystymme silti rokottamaan väestöä liikkuvaa kohdetta vastaan, Neuman sanoo.
Koronaviruksen muutokset ovat pienempiä
Myös virustutkija Peter Kolchinsky on rauhoitellut viruksen muuttumisesta esitettyjä huolia. Uuden koronaviruksen genomi koostuu yhdestä pitkästä pätkästä geneettistä koodia, mutta flunssaviruksissa vastaava koodi on segmentoitu kahdeksaan osaan.
Kolchinsky selventää eroa paperivertauksella. Kun kaksi eri flunssavirusta tunkeutuu samaan soluun, voivat geneettisen koodin ”sivut” mennä sekaisin.
– Flunssa voi muuttua nopeasti, kun monet viruskannat kulkeutuvat samaan henkilöön. Koronavirus pysyy sen sijaan yleensä yhtenä kappaleena, vaikka rekombinaatioita voikin tapahtua. Ne ovat silti harvinaisia – kuin kaksi samalla lailla repeytyvää sivua, jotka liimautuvat uudella tavalla yhteen, Peter Kolchinsky kirjoittaa City Journal -julkaisussa.
Myös uudessa koronaviruksessa tapahtuu väistämättä muutoksia, jotka ovat kuin kopiointiprosessissa tapahtuvia kirjoitusvirheitä. Tekstiä analysoiva skanneri voi ajoittain muuttaa I:n i:ksi, mikä johtaa yhä kasautuviin muutoksiin tulevissa skannauksissa.
– Asiaa voi myös havainnollistaa näin: flunssa kehittyy kuin köynnöskasvi, mutta koronavirus kuin kaktus. Jos kaktusta katsoo hyvin tarkasti, voi sen havaita muuttuvan päivästä päivään – muutos ei ole silti mitään verrattuna köynnökseen, Kolchinsky toteaa.
…to recognize the same SARS2 threat from year to year. I’ve written extensively about why a SARS2 vaccine won’t need to be updated very often b/c SARS2 mutates much less than flu (another analogy involving copy machines). https://t.co/CE7d7IPqTq
— Peter Kolchinsky (@PeterKolchinsky) April 12, 2020
