Elokuussa työnhakijana oli 912 työtöntä. Kasvua tässä on viime vuoden elokuuhun peräti 30 prosenttia, kertoo Tieteentekijöiden liitto.
– Kahden viime vuoden aikana työttömien tohtoreiden määrä on lähes kaksinkertaistunut, totesi Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja ja Nuorten tutkijoiden työryhmän puheenjohtaja Ulla Aatsinki torstaina Oulussa.
Tohtoreiden tilanteessa Aatsingin mukaan huolestuttavaa on myös työttömyyden kesto. Akavan tilastojen mukaan tutkijakoulutuksen saaneilla yli vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat yleisempiä kuin minkään muun koulutuksen saaneilla.
Pitkän työttömyyden jälkeen työllistyminen on erityisen vaikeaa.
Aatsingin mukaan tutkijanura pirstoutuu yhä useammin työttömyysjaksoihin, joiden määrä ja kesto ovat kasvussa. Naistohtoreita työttömyys koskettaa vielä miehiä enemmän.
– Huolestuttavan kehityksen taustalla näkyy yliopistojen epävarmat työsuhteet, yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisääntyneet yt-neuvottelut, pitkäjänteisen tutkimusrahoituksen niukkuus ja kilpaillun rahoitusosuuden kasvu, Aatsinki listaa.
Aloittain tarkasteltuna eniten työtä vailla on biologian ja biokemian tohtoreita, kaikkiaan 139. Luonnontieteiden alalla on muutenkin paljon työttömiä tohtoreita, kemia (65), fysikaaliset tieteet (46).
Vaikeina taloudellisina aikoina tekniikan alan tohtorikoulutuskaan ei takaa työpaikkaa. Eri tekniikan aloilta työttömänä työnhakijana oli 162 tohtoria.
Tieteentekijöiden liiton mielestä on välttämätöntä, että paraikaa työskentelevä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkijanuratyöryhmä esittää konkreettisia parannuskeinoja tohtoreiden urapolulle.
Viime vuonna valmistui 1724 uutta tohtoria. Näistä alle kolmannes voi sijoittua yliopistouralle. Tieteentekijöiden liitto ei ymmärrä, miksi koulutuksen merkitystä korostavassa yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä ei osata hyödyntää tohtoreiden laajaa osaamista.
