Ulkoministeri Timo Soini. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Timo Soini: Terrorismi on myös Suomessa keskeinen huolenaihe

Terrorismi on varsinkin Turun puukkoiskun jälkeen ollut myös Suomessa valitettavan keskeinen huolenaihe, sanoo ulkoministeri.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) totesi palopäällystöpäivillä keskiviikkona Lahdessa, että ISIL:n tai Al-Qaidan sotilaallinen lyöminen ei poista väkivaltaisen radikalisaation jatkumista.

– Konfliktialueilla toimivat väkivaltaiset ryhmät verkostoituvat tehokkaasti ja vaikuttavat myös Eurooppaan kohdistuvaan terrorismin uhkaan.

Ulkoministeri huomautti, että elämme moninaisten uhkien keskellä, eivätkä ne tunne kansallisia rajoja.
– Suomen viranomaisten toimivaltuudet lakkaavat kuitenkin rajalle, myös tietoverkkojen valvonnassa. Suomi on tähän asti ollut jälkijunassa tiedustelussa ja olemme joutuneet torjumaan monia uhkia ilman itse hankittua tiedustelutietoa. Tiedustelulainsäädännön puuttuessa Suomi on ollut liiankin riippuvainen ulkomaisesta tiedosta ja yksipuolisesta avusta, Soini sanoi.

Hän totesi, että kansainvälisestä tiedustelusta ja sen myötä tiivistyneestä yhteistyöstä saatava tieto auttaa myös pelastusalaa varautumaan uhkiin ja tunnistamaan terroristien käyttämiä keinoja.

Timo Soininin mukaan myös hybridivaikuttaminen on lisääntynyt.

– Hybridivaikuttamisella pyritään uudella tavalla vaikuttamaan yhteiskunnan ja meidän kaikkien turvallisuuteen. Sen näkyvimpiä muotoja ovat muun muassa hybridisodankäynti Ukrainassa, vaaleihin vaikuttaminen, informaatiovaikuttaminen sekä ISIL:n propaganda, jonka avulla on pyritty radikalisoimaan. Meillä ei ole vielä riittävästi ymmärrystä hybridivaikuttamisesta. Oikeastaan, monet maat ovat olleet huonosti varautuneita torjumaan niihin kohdistunutta uhkaa, hän sanoi.

– Myös Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamista ja toimimme jatkuvasti esimerkiksi informaatiovaikuttamista ja kyberympäristön vihamielisiä toimia vastaan. Suomen haavoittuvuuksia koetellaan monenlaisella hybridivaikuttamisella Tässä mainituista syistä johtuen ulkoministeriössä aloittaa 1.4. Suomen ensimmäinen hybridisuurlähettiläs, Soini kertoi.

Ulkoministeri muistutti, että hybridivaikuttamisella on myös yhtymäkohtia terrorismiin.

– Terroristien rekrytointiin käytetään hybridivaikuttamista, erityisesti informaatiovaikuttamista tietoverkoissa. Ja molemmilla pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan sekä yleistä turvallisuudentunnetta. Mutta toisin kuin terrorismille, hybridivaikuttamiselle on tyypillistä, että sen tekijää on joko vaikeaa tai mahdotonta tunnistaa. Siksi hybridivaikuttaminen tarjoaakin joillekin valtiollisille toimijoille houkuttelevan kanavan horjuttaa toisten yhteiskuntien vakautta jäämättä kiinni, Soini sanoi.

– Onkin ensisijaisen tärkeää, että hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi toimitaan tiiviissä kansallisessa koordinaatiossa. Hybridivaikuttamista seurataan eri puolilla yhteiskunnan turvallisuusrakenteita. Monien toimijoiden yhteistyönä voidaan yksittäisistä hybriditapahtumista muodostaa kokonaiskuva laajemmasta hybridivaikuttamisesta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt