Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on velvoittanut ulkoministeriötä laatimaan raportin palautuspolitiikasta hallituksen neuvotteluun, joka pidetään tänään perjantaina kello 9.
Pääministerin mukaan palautuspolitiikassa ei ole päästy tuloksiin tällä vaalikaudella.
Suomella ei ole Irakin kanssa palautussopimusta eikä sellaista ole edes vireillä. Irak ei halua edistää maasta lähteneiden palautuksia.
Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mielestä asiaa ei kannata ”fokusoida yhteen paperiin” eli palautussopimukseen.
– Meillähän on palautusjärjestely, jonka kautta meillä on Irakiin palannut ihmisiä tuhatmäärin. Osa on palannut vapaaehtoisesti, osa on saanut turvapaikan, osa odottaa vielä käsittelyä. Tätä ei voi koko asiaa supistaa yhteen sopimusasiaan. Ruotsilla on palautussopimus, ja se on saanut pakolla palautettua muutaman kymmenen, Soini puolustautuu.
Poliisin mukaan palautusjonossa on tällä hetkellä noin 550 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta palautettavaa. Näistä valtaosa, noin 350, on Irakin kansalaisia.
Soini ei halua sitoa palautuksia rahalliseen tukeen
Vaikka Soinin mukaan ”palautusjärjestelyt toimivat”, keskusteluja irakilaisten kanssa käydään jatkuvasti.
– Sen takia me sinne nyt perustamme suurlähetystöä ja olemme mukana näissä operaatioissa, Soini sanoo.
Irakille tärkeitä ovat poliittiset eleet eli diplomaattisuhteiden luominen ja lähetystön avaaminen uudelleen. Sisäministeriön mukaan suomalaiset viranomaiset käyvät palautuksista keskusteluja, mutta palautukset etenevät nihkeästi eikä konkreettisesta palautussopimuksesta edes keskustella. Ongelmana on se, ettei Irakissa ole saatu nimitettyä sisäministeriä eli vastinparia poliittiselta tasolta löydy. Ulkoministeri sen sijaan on ollut siitä lähtien, kun Irakin hallitus nimitettiin lokakuussa.
Ulkoministeriön toivottaisiin hyödyntävän kehitysyhteistyöhankkeita ja humanitaarista apua palautusten edistämiseen. Suomi lupasi Irakin jälleenrakennukseen kymmenen miljoonaa euroa viime vuonna. Jälleenrakennusta ei ole saatu linkitettyä turvapaikanhakijoiden palautukseen.
Soini kiistää, että palautusten sitomisessa jälleenrakennukseen olisi epäonnistuttu.
– Ei epäonnistu mikään ajatus sinänsä, mutta meidän täytyy myöskin ajatella kärsiviä ihmisiä, naisia ja lapsia, että täytyykö se sitten heille kostaa siinä mielessä, jos kaikki asiat eivät etene. Me viemme näitä rinnakkain. Tottakai me arvioimme myös rahallista puolta ja tukipuolta säännöllisin väliajoin, mutta ei tässä nyt kiukuspäissään kannata mitään tällaista mennä tekemään, Soini vastaa.
Soini ei koe, että pääministerin selvityspyyntö olisi epäluottamuslause hänen toimintaansa kohtaan ministerinä.
– Ei. Nimenomaan siniset on ajanut sitä, että tämä koko vyyhti käsitellään.
Hallitus suunnittelee nyt vauhdittavansa palautuskeskusteluja Irakin kanssa pääministeritasolla ja edistävänsä niitä laajalla rintamalla valtioneuvoston voimin. Pääministeri Sipilä on Verkkouutisten tietojen mukaan ilmaissut valmiutensa lähteä Irakiin.
Palautusjono ei kasva uusintahakemusten vuoksi
Viime vuonna Suomesta saatiin palautettua Irakiin 132 kielteisen päätöksen saanutta. Palautusmäärää luonnehditaan ”vähäiseksi”.
Palautusjono ei ole kuitenkaan kasvanut viimeisen vuoden aikana. Poliisi arvelee syynä olevan, että kielteisen päätöksen saaneet tekevät uusintahakemuksia, jolloin aiempaa päätöstä ei voida panna täytäntöön eli he poistuvat palautusjonosta odottamaan ratkaisua turvapaikka-asiaan.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla uusintahakemusten tekemistä rajoitettaisiin. Uusintahakemuksia saa nykyisin tehdä rajattomasti. Eduskuntaryhmien kesken ei kuitenkaan löytynyt yksimielisyyttä siitä, että lakiesityksen läpivieminen eduskunnassa varmistettaisiin.
Verkkouutiset kertoi torstaina, että vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat uusintahakemusta rajoittamista koskevan lakiesityksen kiirehtimistä. Jos eduskunta ei ehdi käsitellä lakiesitystä ennen vaalikauden päättymistä maaliskuun alussa, uusintahakemuksia rajoittava lakiesitys raukeaa.
