Työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli työministerin ensitoimet työllisyyden parantamiseksi tiistaina Tilastokeskuksen kanssa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ministerin mukaan työllistämistoimet jakaantuvat kolmeen osaan, jotka ovat järjestyksessä työvoimapalvelut, osallistamisen työkalut sekä osaajien tarjonta.
Työvoimapalveluja kehitetään Harakan mukaan ”yksilölliseksi, valmentavaksi ja monialaiseksi”, jossa otetaan huomioon osatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret, ikäihmiset ja yritysten palvelut. Tämän lisäksi huomioidaan työllistyvät, pitkittyvästi työttömät ja pitkittyvän työttömyyden vaarassa olevat.
Työvoimakykyohjelman toteuttamiseen varataan kertaluonteinen 36 miljoonan euron investointi vuosina 2020-2022. Lisäksi yksilölliseen yhteydenpitoon ja nuorisotakuun toteuttamiseen varataan 8 miljoonaa euroa vuodessa.
– Nämä ovat sillä tavalla ehdollisia, että ne ovat hallitusohjelmassa osoitettuja määrärahoja, Timo Harakka avaa.
Lisäksi hallitus ottaa käyttöön ”osallistamisen työkalut”, jotka pitävät sisällään palkkatuen määrälisäyksen (18 miljoonaa euroa vuodessa) sekä nopeuttaa palkkatuen maksatusta. Lisäksi uusitaan muun muassa kuntakokeilulaki, jatketaan siltasopimuksia ja pilotoidaan uusia kumppanuusmalleja työllisyyspalveluissa kuntien kanssa.
– Palkkatuen merkitys esimerkiksi vammaisten työllistämiseen on merkittävä.
Osaajien tarjonta pitää sisällään lisärahoituksen yritysten tarpeisiin työvoimakoulutukseen 14 miljoonan euron kertaerä tuleville vuosille. 2019 aloitetaan kotouttajien osaamisen ja ohjeistuksen tehostaminen sekä kaupunkien yhteistyön kehittäminen, 2020 perustetaan osaamisen ja työvoiman tarpeiden ennakoinnin järjestelmä sekä siirretään osaajien maahanmuutto kokonaisuudessaan TEM:in vastuulle.
Harakan mukaan toimien työllistämisvaikutusta on toistaiseksi vaikea arvioida tarkasti.
– Suunnan pitää olla oikea ja suurusluokan on oltava oikea. On ihmisälyn aliarvioimista, että pystyttäisiin hyvinkin täsmällisesti sanomaan, mikä näiden toimien vaikutus on. Meillä on vakaa ja tutkittuun tietoon perustuva käsitys siitä, että esitetyt toimet ovat sellaisia, että suunta on oikea juuri tässä talous- ja suhdannetilanteessa. Harakka sanoo.
