Luonnonvarakeskuksen ja Maanmittauslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan peltoaloja koskevilla tilusjärjestelyillä on runsaasti yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tilusjärjestely on maanmittaustoimitus, jolla korjataan ajan kuluessa pirstoutunut kiinteistörakenne vastaamaan nykyajan tarpeita. Vaihtuvien tilusten arvojen erotus korvataan maanomistajien välisinä tilikorvauksina. Järjestely edellyttää maanomistajien vahvaa kannatusta ja luottamusta.
Selvitys perustuu vertailuun Sievin kunnasta, jossa on 2000-luvulla tehty laajoja, jopa 75 prosenttia kunnan peltoalasta kattavia tilusjärjestelyjä.
Selvityksen mukaan taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi tilusjärjestelyjen myötä. Sievin tiloilla käytettiin paljon urakointipalveluja, ja niiden käyttö kasvoi merkittävästi 2000-luvulla.
Lisäksi tilusjärjestelyt ovat yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttaneet positiivisesti viljelijöiden jatkamishalukkuuteen ja nuorien hakeutumiseen viljelijöiksi.
– Tilusjärjestelyissä mukana olleet ihmiset kertoivat havainneensa tilusjärjestelyalueilla viriävän positiivista tekemisen meininkiä ja toimeliaisuutta. Tällaisista havainnoista tarvitaan lisää tietoa, kertoo tiedotteessa tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitoksesta.
Sievissä vuokrattuna viljellyn pellon osuus kääntyi selvään laskuun 2000-luvulla. Viime vuonna osuus oli Sievissä 24 prosenttia, kun se koko maassa oli 35 prosenttia.
– Tämä on erittäin tärkeä havainto. Erityisesti vuokrapellot ovat vaarassa pudota tuottavuuskelkasta. Tarvittavia perusparannusinvestointeja, kuten ojituksia, voi jäädä tekemättä lyhyiden ja jatkoltaan epävarmojen vuokrasopimusten takia. Sievin kehitys on ollut erittäin positiivista, kertoo tutkija Sami Ovaska Lukesta.
Tilusjärjestelyissä peltoja on onnistuttu siirtämään aktiiviviljelijöiden omistukseen.
– Pelloista luopumista on helpottanut valtion maanostotoiminta tilusjärjestelyjen yhteydessä, toteaa johtaja Timo Potka Maanmittauslaitoksesta.
Tilusjärjestelyt näyttävät myös vähentäneen pellonraivausta, sillä raivausmäärät jäivät Sievissä 2000-luvulla vertailukunnista alimmiksi.
– Tilusjärjestelyillä voidaan parhaimmillaan vähentää tilojen tarvetta raivata uutta peltoa, jos peltolohkoja voidaan järkeistää aiempaa lähemmäs, toteaa johtava tutkija Pasi Rikkonen Lukesta.
Hänen mielestään tilusjärjestelytoimintaa olisi tulevaisuudessa tarkasteltava laajemmin osana kunnan maaseutu- ja elinkeinopolitiikkaa, alueen ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallintaa sekä sosiaalisen pääoman kehittymistä.
