Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan työttömyyttä ei ole saatu Suomessa alennettua Ruotsin, Tanskan ja Saksan tasolle 1990-luvun laman jälkeen.
– Näissä maissa on kriisien kautta havahduttu siihen julmaan kohtaloon, jonka pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa liian jäykkien työmarkkinoiden oloissa. Työn tekemisen ja teettämisen kynnystä on madallettu, Mykkänen kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Hän kirjoittaa, että ”viime vuosikymmenellä Suomessa elettiin Nokia-huuman vuosia eikä painetta uudistuksiin ollut.”
– Nyt Suomi painii edelleen heikon työllisyyden ja julkisen talouden vajeen kanssa. Silti naapureiden aiemmin toimiviksi toteamat pienetkin pillerit tuntuvat herättävän meillä syvempää kiukkua kuin voimakkaammat lääkkeet niillä aikanaan.
Mykkäsen mukaan kiistanalainen irtisanomisten helpottaminen alle 10 hengen mikroyrityksissä tehdään, jotta yrittäjät uskaltavat palkata uusia työntekijöitä.
– Useimmilla aloilla yrittäjien tilauskirjat ovat täynnä, mutta tällä hetkellä monen pienen yrityksen kasvun este on epäröinti palkata työntekijöitä. Firman pelätään menevän nurin, jos rekrytointi epäonnistuu ja työntekijä alkaa laiminlyödä tehtäviään. Noin kolmannes yrittäjistä kertoo kyselyssä palkkaavansa lisää työntekijöitä, jos henkilöperusteinen irtisanominen olisi nykyistä yksinkertaisempaa.
Mykkäsen mukaan eduskunnalla on perustuslain velvoittama tehtävä huolehtia koko työvoimasta, ei vain jo työllistyneistä.
– Liian suuren työttömyyden voittaminen tämän noususuhdanteen kohdalla ei ole yhdestä laista kiinni. Mutta se on kiinni siitä, uskalletaanko katsoa koko työvoiman kannalta ja tehdä riittäviä uudistuksia työn tekemisen ja teettämisen rohkaisemiseksi.
Mykkäsen mukaan työllisyyden vahvistaminen on tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
– Jos Suomen työttömyysaste laskisi Tanskan tasolle, meillä riittäisi palveluihin ja velan maksuun tänäkin vuonna yli miljardi euroa enemmän rahaa pelkästään säästyneinä työttömyyden kustannuksina. Päälle tulisivat vielä uusien työllisten verotulot. Kestävyysvaje voitaisiin lähes unohtaa.
