Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan käsitys laajasta eläkeläisköyhälistöstä on myytti, jolle ei löydy tukea tilastoista.
– Eläkeläisköyhyys on myös vähenemässä nopeasti, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat korkeita ja eläkkeensaajien joukosta poistuu iäkkäitä takuueläkkeen varassa eläviä, Sanna Kurronen kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa yli 75-vuotiaiden eläkeläisten kohdalla pienituloisuus on toistaiseksi vielä keskimääräistä väestöä yleisempää, koska heistä harvempi on ollut nykyisen kaltaisen työeläkejärjestelmän piirissä.
Sen sijan nuoret eläkeläiset ovat muuta väestöä selvästi varakkaampia. Nettovarallisuus on Suomessa korkein 65–74-vuotiailla.
– Työuran aikana on paitsi kerrytetty eläkettä, myös maksettu asuntolainaa ja siten kerrytetty varallisuutta.
Työeläkeläiset eivät ole yhteiskunnan huono-osaisimpia
Keskimääräiset eläkkeet ovat viimeisen 15 vuoden aikana nousseet selvästi palkansaajien keskiansioita nopeammin.
– Työeläkkeellä olijat eivät pääsääntöisesti ole yhteiskunnan huono-osaisimpia. Tämä on syytä pitää mielessä, kun mietitään keinoja tehdä eläkejärjestelmästä kestävämpi ja oikeudenmukaisempi myös nuorille, Kurronen linjaa.
Hän ehdottaa, että työeläkkeen indeksitarkistuksissa voitaisiin siirtyä esimerkiksi taitetusta indeksistä puhtaaseen kuluttajahintaindeksiin.
– Tällöin ostovoima pysyisi ennallaan koko eläkeiän. Kuitenkin riski pitkästä iästä siirtyisi nykyistä enemmän eläkkeensaajalle, jolloin hyväkuntoisella 65-vuotiaalla olisi suurempi kannustin jatkaa työelämässä pidempään, Kurronen perustelee.
Yhä useampi eläkeläinen on varakas ja keskituloinen, ja eläkeläisköyhyys on nopeasti vähentynyt. On aika päivittää käsitykset eläkeläisten rahatilanteesta 2020-luvulle.
https://t.co/pgZQQcpffE— Sanna Kurronen (@KurronenS) March 2, 2021
