Edellisissä Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksissa vastaavia ilmoituksia oli 1 250 kappaletta vuonna 2015 ja 822 vuonna 2014. Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä laski siten viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kuten aiemminkin, suurin osa viime vuoden viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.
Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi viime vuonna 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna poliisi kirjasi 149 tällaista viharikosta. Hieman alle puolessa niistä teko kohdistui islamin uskoon.
Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia epäiltyjä viharikoksia poliisi kirjasi viime vuonna 831. Määrä laski 60:llä edellisvuoteen verrattuna.
Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvien epäiltyjen viharikosten määrä puolestaan laski, mutta vain neljällä tapauksella vuoteen 2015 verrattuna.
Vammaisuuteen perustuvia epäiltyjä viharikoksia oli viime vuonna 42 kappaletta, kun edellisvuonna niitä oli 65.
Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1997 ja nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.
– Nyt julkaistu tutkimus käsittelee vain poliisin tietoon tulleita epäiltyjä viharikoksia, sillä vain osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille. On odotettavissa, että tutkintaan panostamisen myötä epäiltyjen internetissä tapahtuvien viharikosten lukumäärät kasvavat vastaisuudessa, arvioi tutkija Jenita Rauta Poliisiammattikorkeakoulusta.
