Kuoppia asfaltissa Pyhäjärven keskustassa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Tiet rapistuvat alta eikä poliittista konsensusta ole

Kokoomus nostaa liikenneinfran ensi yhdeksi vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä.

Rakennusteollisuus RT ja Infra ry esittävät, että väylänpidossa siirrytään pitkäjänteisempään suunnitteluun neljän vuoden vaalikausien sijaan. Järjestöjen mielestä olisi siirryttävä 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun.

Liikenneväylien kehittämiseen ja ylläpitoon olisi niiden mielestä panostettava vuosittain yksi prosentti bruttokansatuotteesta, eli noin 2,3 miljardia euroa. Perusväylänpidon rahoituksen olisi oltava vähintään 1,3 miljardia vuodessa.

Rahoitusta olisi Rakennusteollisuus RT:n ja Infra ry:n mukaan rahoitusta olisi kohdistettava sinne, missä vaikutus kansantalouteen ja ilmastoon on suurin. Myös keskeisiä rautatiehankkeita, joihin on saatavissa EU-rahoitusta, olisi kiirehdittävä.

Järjestöjen esitykset saivat kokoomuksen edustajilta vastakaikua puolueen vaaliristeilyllä järjestetyssä paneelissa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Jukka Kopra muistutti, että tällä hetkellä ei ole edes olemassa voimassaolevaa liikennepoliittista selontekoa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että poliittista konsensusta liikennepolitiikasta ei nyt Suomessa ole. Tämä asia on laitettava ensi vaalikaudella kuntoon, hän sanoi.

Kokoomuksen europarlamentaarikko, EU-parlamentin vuosien 2021-27 rahoituskauden Verkkojen Eurooppa -ohjelman pääneuvottelija Henna Virkkunen peräsi niin ikään pitkäjänteisempää liikennejärjestelmien suunnittelua.

– Nyt se on liian lyhytjänteistä. Yhden vaalikauden investointisuunnitelmat ovat liian lyhyitä ja se on vaikuttanut myös EU-rahoituksen saamiseen Suomen liikennehankkeisiin. Uusi rahoituskausi alkaa 2021, joten suunnitelmien laatimisella rahoituksen saamiseksi alkaa olla kiire. Suomi voisi saada satoja miljoonia EU-rahaa erityisesti rautateiden kehittämiseen.

Hänen mukaansa suomalaisittain suurin asia Verkkojen Eurooppa -esityksessä on eurooppalaisen ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä päärataa pitkin pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Tähän asti Suomen radoista on eurooppalaiseen ydinverkkokäytävään kuulunut vain Turku-Helsinki-Vainikkala-osuus.

– Pääradan sisällyttäminen osaksi Euroopan merkittävimpiä ydinverkkokäytäviä lisää Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa 2 miljardilla eurolla. Tukea Suomi voi näihin investointeihin saada maksimissaan 30 prosenttia, mikä merkitsee seuraavan ohjelmakauden aikana satoja miljoonia. Pääradan varrella asuu puolet suomalaisista, joten lisäinvestoinneille on tarvetta, Virkkunen totesi.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos huomautti, että Ruotsissa on priorisoitu selkeästi, mihin liikenneinfrassa panostetaan eli mitkä ovat ihmisten liikkuvuuden ja talouselämän kannalta tärkeimpiä väyliä. Samalla hän myönsi, että priorisointi on poliittisesti hankalin rasti asiassa.

Kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Markku Eestilä muistutti, että rahoituksesta huolimatta väylien korjausvelka kasvaa.

– Korjausvelka on 2,5 miljardia euroa, tälle vuodelle sen korjaamiseksi on budjetoitu 1,1 miljardia euroa. Käytännössä siis korjausvelka kasvaa edelleen.

Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö tuikkasi, että huonokuntoisten teiden määrä kasvaa 700 kilometrillä vuodessa ja Ruotsi satsaa perusväylänpitoon 500 prosenttia Suomea enemmän.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt