Suomen talousongelmat pysyvät koronakriisin jälkeenkin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Mauri Kotamäki: Tie talouskriisistä ulos

Epävarmuus on suurta, mikä näkyy ennusteiden isossa haarukassa, kirjoittaja huomauttaa.

Kehysriihi tuli ja meni, mutta aika erilailaisena, kun vielä jokunen kuukausi sitten ajateltiin.

Kehysriihi piti olla työllisyysriihi – siellä oli tarkoitus tehdä toimenpiteitä, joilla nostettaisiin Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Aina asiat eivät mene suunnitellusti.

Kehysriihi oli koronariihi ja hyvä niin. Tilanne on siinä määrin vakava, että muuta vaihtoehtoa ei tainnut olla.

Riihen linjaukset ovat hyviä esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja kuntien kautta haettaviin suoriin yritystukien näkökulmasta. Toisaalta riihi jäi vajaaksi, koska edelleen työllistävien yritysten sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ei tullut väliaikaista poistoa.

Näyttää nimittäin siltä, että talouden pudotuksesta tulee syvä. Ja sellaisessa tilanteessa on parempi tehdä liikaa kuin liian vähän. Totuuden nimessä on sanottava, ettei kukaan tällä hetkellä tarkkaan tiedä missä juuri nyt mennään. Esimerkiksi Suomen Pankki antaa kaksi realistista skenariota, joiden haarukka on bkt:n supistuminen 5-13 prosenttilla. Aika iso vaihteluväli! Se yksinkertaisesti kertoo, että epävarmuus on suurta tällä hetkellä. Yksi asia on kuitenkin selvää – kansantaloudellisia ongelmia on tiedossa.

Hyvin mielin otettiin vastaan myös koronatilanteen exit-strategiaa valmistelevan ryhmän perustaminen puheenjohtajana valtiovarainministeriön kansliapäälikkö Martti Hetemäki. Suoraan sanottuna ryhmä olisi pitänyt perustaa pari viikkoa sitten, mutta vaikea päättäjiä on kovasti moittia. Kuten todettu, epävarmuus on ollut poikkeuksellisen suurta. Hyvä, että ryhmä kuitenkin perustettiin, sillä jokainen sulkeutumisen viikko maksaa arviolta yli miljardi euroa menetetyssä tuotannossa. Mitä pikemmin pääsemme siirtymään kohti normaalia elämää, sen parempi.

Vaikka viimeinen kuukausi on ollut suurtakin epävarmuuden ja -tietoisuuden aikaa, niin päivä päivältä asiat näyttävät selkeämmiltä. Emme siis enää pelkästään kompuroi pimeässä, vaan tieto on karttunut ja karttuu koko ajan. Tämä antaa mahdollisuuden parempaan analyyttiseen päättelyyn.

Seuraavassa lyhyesti askelmerkit tuleville kuukausille (pidemmin täällä):

  1. On tehtävä mahdollisimman selkeä suunnitelma ulos koronakriisista ja viestittävä se avoimesti julkisuuteen. Tiedot päättäjien tulevaisuudensuunnitelmista auttavat sekä yrittäjiä että kuluttajia – varsinkin niitä, jotka ovat joutuneet työttömäksi tai lomaututeksi.
  2. Yritykset (ja siten myös työntekijät) tulee kantaa pahimman kuilun yli. Hallitus on tehnyt hyvää työtä, joskin aina voi tehdä enemmän.
  3. Rajoitusten lieventämisen jälkeen tulisi harjoittaa kysyntäelvytystä. Kriisin takia tuotanto on pudonnut merkittäväsikin potentiaalinsa alapuolelle, mikä perustelee julkisen vallan intervention kysynnän lisäämisen muodossa. Talous vaatii kylmäkäynnistyksen.
  4. Valitettavasti kriisi ei ole poistanut Suomen rakenteellisia ongelmia. Jos jotakin, julkisen talouden tola on huonontunut paljon. Toivottavasti hallitus ei pääsisi kiemurtelemaan ulos niistä vaikeammista päätöksistä ensi tai sitä seuraavana vuotena. Esimerkiksi rakenteellisen työllisyyden painaminen alas ja työllisyysasteen korottaminen ovat edelleen tärkeitä asioita, jos eivät tärkeämpiä, kuin ennen koronakriisiä.

Eli ei muuta kuin hommiin. Toivon sydämestäni, että mahdollisimman monilla hommia on vielä kriisin jälkeenkin.

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Keskuskauppakamarin pääekonomisti, VTT

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt